© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

Viittausanalyysillä on jatkuvasti kasvava merkitys tieteellisen suorituskyvyn arvioinnissa. Viittausten perusteella arvioidaan tieteellisiä lehtiä, yksittäisiä tutkijoita, tutkimusryhmiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja kokonaisia maita.

Viittausanalyysi on kvantitatiivinen menetelmä, jonka avulla voidaan identifioida alan tärkeä ja keskeinen kirjallisuus sen perusteella, kuinka paljon julkaisuihin viitataan muissa julkaisuissa. Viittausten käyttö arvioinnissa laadun mittarina ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Viittaukset mittaavat ensisijaisesti populariteettia eikä laatua, ja yksittäinen viittaus on aina tutkijan subjektiivinen valinta, johon voivat vaikuttaa monet muut tekijät kuin artikkelin laatu. Artikkelin saamat viittaukset kertovatkin enemmän sen saamasta positiivisesta tai negatiivisesta huomiosta kuin laadusta. Viittauksissa suositaan usein valtavirtatutkimusta ja vakiintuneita paradigmoja tai vallitsevaa näkökulmaa, eikä haastavaa tutkimusta välttämättä heti huomata. Useat tärkeät tieteelliset läpimurrot onkin huomattu vasta kymmeniä vuosia niiden ilmestymisestä. Toisaalta arvostelua herättävät tai vääriksi todetut tutkimustulokset voivat saada paljon viittauksia.

Kaikki viittausanalyysiin pohjautuvat arviointimenetelmät ovat riippuvaisia viittaustietoja sisältävien tietokantojen sisällöstä ja laadusta. Arviointi-indikaattoreita tarkasteltaessa pitää aina ottaa huomioon, minkä tietokannan aineiston pohjalta ne on laskettu, koska samankin indikaattorin arvo muuttuu kun perustana oleva tietokanta vaihtuu. Tietyn artikkelin viittausten lukumäärä eri tietokannoissa vaihtelee, eivätkä viittaukset eri tietokannoissa aina ole täysin samoja. Ennen kaikkea makrotason arvioinneissa, kuten tutkimusryhmien, laitosten ja maiden arvioinnissa, on tärkeää tarkasti perehtyä käytettyjen indikaattoreiden laskentamenetelmään ja laskennan perustana käytettyyn viittausaineistoon. Myös käytettyjen indikaattoreiden tulkinnan rajoitukset ja ongelmat on syytä ottaa huomioon. Arvioinnissa onkin usein tarpeen käyttää useita indikaattoreita ja eri tietokantojen viittausaineistoja. Viittaustietoihin perustuvia arviointeja on lisäksi hyvä täydentää asiantuntija-arvioilla.

Viittaustietoa sisältävillä tietokannoilla on kullakin erilainen kokoelmapolitiikka, mikä vaikuttaa sekä siihen, mitä julkaisuja tietokannat sisältävät että julkaisujen saamien viittausten lukumääriin. Eri tietokantojen sisältö painottuu eri tavoin lehtien, kirjojen, konferenssijulkaisujen ja muun kirjallisuuden kohdalla. Tietokannat sisältävät viittaustiedot yleensä vain niiden sisältämistä lehdistä. Viittausten lukumäärä riippuu myös siitä, kuinka pitkältä ajalta tietokanta sisältää viittaustietoa ja kuinka usein viittaustiedot päivitetään tietokantaan. Kaikissa tietokannoissa viittaustiedoissa on myös jonkin verran virheitä, viittauksia voi puuttua tai niitä on voitu rekisteröidä kahteen kertaan. Kaikkien tietokantojen sisältö myös muuttuu jatkuvasti, koska ne ottavat uusia lehtiä kokoelmaansa ja poistavat entisiä sekä päivittävät viittaustietoja myös vanhempien julkaisujen osalta.

Viittaustietoa sisältävät tietokannat

 

Perinteisesti ainoa viittaustietoja sisältävä laaja-alainen tietokanta on ollut Thomson Reutersin tuottama Web of Science, nyt myös Elsevierin tuottama Scopus ja vapaasti saatava Google Scholar. Lisäksi muutamat alakohtaiset tietokannat, kuten Chemical Abstracts(SciFinder), CiteSeerX ja MathScinet, sisältävät viittaustietoja.

Web of Science, Scopus ja Google Scholar - kolme monialaista viittaustietokantaa

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kolmen suurimman monialaisen viittaustietokannan ominaisuuksista.

 

Web of Science

Scopus

Google Scholar

Saatavuus

maksullinen

maksullinen

vapaasti käytettävä

Lehtien lukumäärä

yli 12000 vertaisarvioitua lehteä

yli 19000 vertaisarvioitua lehteä

ei julkinen, sisältää vain elektronisia lehtiä

Muu sisältö

konferenssijulkaisuja

konferenssijulkaisuja, ammattilehtiä ja kirjasarjoja

myös kirjoja, preprinttejä, opinnäytteitä ja www-sivuja

Keskeisimmät alat

luonnontieteet, lääketiede, tekniikka, yhteiskuntatieteet, taiteet ja humanistiset tieteet

luonnontieteet, tekniikka, terveystieteet, yhteiskuntatieteet, taiteet ja humanistiset tieteet

ei julkinen

Ajallinen kattavuus

vuodesta 1900 lähtien (Science), vuodesta 1956 (Social Sciences) ja 1975 (Arts and Humanities), aineisto saatavissa Oulun yliopistossa vuodesta 1975 lähtien

kattavuus vaihtelee, osa lehdistä 1800-luvulle asti, viitteissä lähdetiedot 1996 lähtien

ei julkinen

Päivitys

viikoittain

päivittäin

ei julkinen, noin kuukausittain

Kokoelmapolitiikka

julkinen

julkinen

ei julkinen, sopimus useimpien merkittävien kustantajien kanssa

Viittausanalyysi

Citation Report -työkalu

View citation overview -työkalu

hakutulosten yhteydessä Cited by -linkki, josta saa julkaisuun viittaavat julkaisut

Viittaustietojen ajallinen kattavuus

vuodesta 1900 lähtien (Science), vuodesta 1956 (Social Sciences) ja 1975 (Arts and Humanities), viittausten lkm saatavana koko ajalta, mutta viittaavat artikkelit saatavana Oulun yliopistossa vuodesta 1975 lähtien

vuodesta 1996 lähtien

ei julkinen

Viittausanalyysin kannalta keskeistä on, kuinka suuri osa tietokannan viitteistä sisältää viittaustiedot ja kuinka kattavasti tietokanta sisältää viittaustietoja. Viittaustietojen lisäksi tietokannat voivat sisältää myös viittausanalyysissä tarvittavia työkaluja. Viittaustietokantojen käyttökelpoisuuteen viittausanalyysissä vaikuttavat monet metodologiset ja tekniset ongelmat, kuten tietokantojen sisällön rajoitukset, virheelliset ja puuttuvat tiedot sekä puutteet tietokantojen haku-, selailu- ja analysointiominaisuuksissa. Enimmäkseen nämä ovat seurausta siitä, että tietokannat on ensisijaisesti suunniteltu tiedonhakuun ja viittausanalyysi on vain sivutoiminto.

Sekä Web of Science että Scopus sisältävät artikkelien viittaustiedot ja viittaavien artikkelien bibliografiset tiedot.

Web of Science -tietokannasta on saatavissa useita eri versioita. Tilaava organisaatio voi valita, mitkä viittaustietokannat se sisällyttää tilaukseensa ja lisäksi tietokantojen ajallinen kattavuus voidaan valita useista vaihtoehdoista. Oulun yliopistolla on seuraavanlainen tilaus Web of Scienceen kuuluvista viittaustietokannoista: Science Citation Index Expanded (1975 - tämä päivä), Social Sciences Citation Index (1975 - tämä päivä), Arts & Humanities Citation Index (1975 - tämä päivä). Kuitenkin jokaiselle tietokantoihin sisältyvälle artikkelille annettu viittausten lukumäärä (times cited, cited by) on riippumaton tilauksen laajuudesta.
Scopus sisältää kattavat viittaustiedot vasta vuodesta 1996 lähtien. Scopuksen sisällössä on monien lehtien kohdalla huomattavia aukkoja, jolloin lehteä ei ole indeksoitu tietokantaan.
Google Scholar ei anna mitään tietoja sisällöstään ja sen sisältö ei ilmeisesti ole yhtä kattava kaikkien tieteenalojen osalta ja sisältö on heikko vanhemman kirjallisuuden osalta. Google Scholar myös sisältää jonkin verran ei-tieteellistä aineistoa ja viittauksia.
Web of Science ja Scopus -tietokannat poikkeavat toisistaan sen suhteen, kuinka suuri osa niiden sisältämistä viitteistä sisältää viittaustiedot. Alla olevissa kuvissa näkyvät näiden tietokantojen viittaustiedot sisältävien viitteiden osuudet.

Viittaustiedot sisältävien viitteiden osuus Web of Science --tietokannan kaikista viitteistä. Harmaa alue = vuosittainen kaikkien viitteiden lukumäärä, musta alue = vuosittainen viittaustiedot sisältävien viitteiden lukumäärä.
Kuvan lähde: Jacso 2008: The pros and cons of computing the h-index using Web of Science. DOI 10.1108/14684520810914043. 16.12.2010.

Viittaustiedot sisältävien viitteiden osuus Scopus --tietokannan kaikista viitteistä. Harmaa alue = vuosittainen kaikkien viitteiden lukumäärä, musta alue = vuosittainen viittaustiedot sisältävien viitteiden lukumäärä.
Kuvan lähde: Jacso 2008: The pros and cons of computing the h-index using Web of Science. DOI 10.1108/14684520810914043. 16.12.2010.

Se, mikä tietokanta antaa kattavimmat artikkelin viittaustiedot riippuu artikkelin aihealueesta ja julkaisuajankohdasta.

Saman tutkijan H-indeksi määritettynä kahdeksasta eri viittaustietoja sisältävästä tietokannasta. Esimerkkinä fyysikko Jorge E. Hirsch, H-indeksin kehittäjä.
Kuvan lähde: Jacso 2008: The plausibility of computing the h-index of scholarly productivity and impact using reference-enhanced databases. DOI 10.1108/14684520810879872. 17.12.2010.