© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Tieteellistä tutkimusta arvioidaan käyttäen määrälliseen tutkimukseen perustuvia bibliometrisiä menetelmiä tai laadulliseen tutkimukseen perustuvia asiantuntija-arviointia. Bibliometriset menetelmät ovat kustannuksiltaan edullisia, koska ne toteutetaan tietokannoista helposti saatavan aineiston pohjalta tutkimalla esimerkiksi artikkeleiden saamien viittausten määriä. Ns. julkaisufoorumijärjestelmä pohjautuu asiantuntija-arvioihin ja siinä  julkaisuja arvioidaan määrän lisäksi myös laadullisesti. 

Arvioitaessa artikkelia kannattaa kiinnittää huomiota artikkelin kirjoittajaan ja julkaisun kustantajaan. Lisäksi tulee arvioida tekstin objektiivisuutta, kieliasua sekä käytettyjen lähteiden määrää ja laatua. Viittausten perusteella voidaan  artikkelin lisäksi arvioida myös lehtiä, tutkimusryhmiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, tieteenaloja sekä maita

Viittaaminen artikkeliin kertoo sen vaikuttavuudesta, mutta ei välttämättä laadusta. Viittausten määrä ja niiden ajallinen jänne vaihtelee suuresti tieteenaloittain, joten viittausmäärät ovat vertailukelpoisia vain tieteenalan sisällä. Artikkelin saamien viittausten määrä riippuu myös käytettävästä tietokannasta. Tietokannat - kuten Web of Science ja Scopus -  sisältävät viittauksia vain tietokantaan kuuluvien lehtien osalta. Näin ollen mm. kirjoissa olevat viittaukset jäävät silloin viittausmääristä pois.

Edellisten lisäksi artikkeleiden arvioinnissa voidaan käyttää altmetriikkaa, jossa tarkastelun kohteena on sosiaalinen media laajasti ymmärrettynä. Tavoite on arvioida yksittäisiä artikkeleita sen sijaan, että niitä arvioitaisiin artikkelin julkaisseen lehden avulla.  Seuraamalla esim. artikkelista käytäviä blogikeskusteluja tai keskusteluja tutkijoiden verkostopalveluissa (esim. ResearchGate ja Academia.edu), Twitter-viittauksia, artikkelin latausmääriä, viittausmääriä Mendeleyssä ja/tai Google Scholarissa saadaan reaaliaikainen ja laaja kuva artikkelin (yhteiskunnallisesta) vaikuttavuudesta ja näkyvyydestä. Verrattuna bibliometriikkaan altmetriikka on erittäin nopea menetelmä. Viittausten kertyminen voi viedä vuosia, kun taas mainintoja sosiaaliseen mediaan voi kertyä jo päivässä.  Yksittäisten artikkeleiden arviointiin käytettyjä mittareita on kehittänyt ensimmäisenä Public Library of Science (PLoS).  Esimerkkinä artikkeli linkin takana.

Linkkejä:

Viittaustietoja sisältäviä tietokantoja

Kaksi tärkeintä ja luotettavinta viittaustietoja sisältävää tietokantaa ovat Web of Science (WoS) ja Scopus. Tietokantojen lisäksi ns. vapaasta Internetistä löytyy myös viittaustietoja sisältäviä palveluja ja/tai tietokantoja, joista tunnetuin on Google Scholar (GS). Artikkelin saamien viittausten määrää tutkittaessa kannattaa käyttää useampaa tietokantaa ja/tai palvelua. GS:n suhteen on tärkeä tiedostaa, että  viittaustiedot sisältävät paljon myös ei-tieteellisiä viittauksia. GS sisältämät viittausmäärät voivat näin ollen poiketa suuresti WoS:n ja Scopuksen viittausmääristä.

Web of science -tietokanta on luotettava tietokanta viittaustietojen tutkimiseen. Cited reference search -toimintoa voi käyttää artikkelin saamien viittausten etsimiseen.
Kuvan lähde: <http://apps.isiknowledge.com/WOS_CitedReferenceSearch>26.6.2013

 

Scopus sisältää viittaustietoja vuodesta 1996 asti.
Kuvan lähde  <http://scopus.com> 12.9.2013

 

 

Publish or Perish on Harzing.com:n sivuilta ladattava ohjelma, jonka avulla voi tutkia artikkelin  saamien viittausten määriä. Publish or Perish tekee analyysit Google Scholarin viittaustietojen perusteella. Listauksesta näkee suoraan myös keskimääräisen viittausten määrän vuotta kohti.
Kuvan lähde: <_http://www.harzing.com/pop.htm> 11.1.2011.

 

Esimerkkejä artikkelien top-listauksista

Viitatuimpia artikkeleita tietojenkäsittelyn alalta voi hakea CiteSeerX-palvelusta sivulta http://citeseerx.ist.psu.edu/stats/articles
ScienceWatch-sivusto puolestaan tarjoaa erilaisia hot papers -listoja sivulla http://archive.sciencewatch.com/dr/nhp/