© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

 

Myös yksittäisellä tutkijalla voi tulla  vastaan tilanteita, jolloin on hyödyllistä arvioida ja vertailla eri tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Esimerkiksi yhteistyökumppaneiden tai vapaiden postdoc-paikkojen etsimisessä kannattaa aina tutustua myös organisaatioiden taustaan ja arvostukseen.

Tutkimuslaitosten ja yliopistojen arviointia ja vertailua voi tehdä usealla erilaisella tavalla. Erilaisten yhteisöjen muodostamat ja ylläpitämät rankinglistat sekä tietokantojen haku- ja analyysimahdollisuudet antavat kattavasti mahdollisuuksia organisaatioiden arviointiin ja vertailuun.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain tiedot Suomen yliopistojen julkaisuista. Tietoja käytetään yliopistotutkimuksen rakenteen ja kehityksen seurannassa sekä yliopistojen perusrahoituksen jakokriteerinä. Lisää tietoa korkeakoulujen julkaisuista on Vipunen-tilastopalvelussa. Juuli-julkaisuportaalista löytyvät yksityiskohtaiset tiedot yliopistojen julkaisuista Julkaisufoorumi-luokituksineen.

Rankinglistat

Rankinglistojen käyttämät arviointiperusteet vaihtelevat ja niihin kannattaa tutustua. Kaikilla listoilla on omat painotuksensa, jotka  suosivat  organisaatioita sen koon tai sen edustamien tieteenalojen vuoksi. Yliopistojen rankingeja on koottu Wikipediaan College and university rankings -sivulle.

Luettavaa rankinglistoista:
European University Association (EUA) on julkaissut vuonna 2011 katsauksen tunnetuimmista rankinglistoista. Global University Rankings and their Impact-raportin tavoitteena  on informoida yliopistoja rankinglistojen arviointiperusteista ja toisaalta listojen mahdollisesta vaikuttavuudesta. 

The Ranking Forum of Swiss Universities- sivustolla  esitetään tunnetuimpien rankinglistojen (Shanghai, QS, Times ja Leiden) tuloksia ja metodeja.

Prof. Arto Mustajoen (2010) artikkelissa  Yliopistojen rankingit - paljon melua tyhjästä? puolestaan pohditaan mm. sitä, miten rankinglistat eroavat muusta arvioinnista ja laadunvarmennuksesta.

Academic Ranking of World Universities (ARWU)

Erilaisista rankinglistoista tunnetuin on Shanghain Jiao Tong -yliopiston ylläpitämä Academic Ranking of World Universities (ARWU) -rankinglista maailman yliopistoista. Listalle pääsee vuosittain 500  yliopistoa.
Rankinglistassa käytetään seuraavia arviointiperusteita:
- Koulutuksen laatu: Entisten opiskelijoiden voittamat Nobel-palkinnot ja Fieldsin mitalit (painotus 10%)
- Henkilökunnan laatu: Henkilökunnan voittamat Nobel-palkinnot ja Fieldsin mitalit (painotus 20%) ja siteeratuimmat tutkijat 21 laajasta aihealueesta (painotus 20%).
- Tutkimuksen laatu: Nature- ja Science-lehdissä julkaistut artikkelit (ei koske humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä korkeakouluja, joiden muut painotukset nousevat) (painotus 20%) ja artikkelit Science Citation Index-expanded - tai Social Science Citation Index -tietokannoissa (painotus 20%).
- Oppilaitoksen koko: Akateeminen menestys suhteessa organisaation kokoon (painotus 10%)

Mikäli jokin arviointiperuste ei sovi yliopistolle, jätetään se huomioimatta ja vastaavasti muiden kriteerien painoarvoa nostetaan.
 
Academic Ranking of World Universities -listalla yliopistoja pisteytetään kuuden eri tekijän mukaan. Jokaisella kuudella osa-aluella parhaan tuloksen saanut yliopisto saa arvokseen sata. Lopuille organisaatioille lasketaan prosenttiosuus tästä. 
Kuvan lähde: Shanghai Jiao Tong University 22.11.2008
Academic Ranking of World Universities <http://www.arwu.org/ARWU2007.jsp> 19.03.2010

Times Higher Education World University Rankings

Times Higher Education World University Rankings on Times Higher Education -lehden keräämä rankinglista maailman yliopistoista. Rankinglistaa on tuotettu vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2010 metodologia uudistui täysin, kun THE vaihtoi alusta lähtien partnerina toimineen Quacquarelli Symondsin (QS) uuteen yhteistyökumppaniin Thomson Reutersiin. Alkuperäistä metodologiaa käytetään edelleen QS World University Rankings -listan tuottamiseen (ks. oma luku alempana). Times Higher Education World University Rankings -listalle pääsee vuosittain 400 yliopistoa.
Vuodesta 2010 lähtien listan pisteytys painottuu seuraavasti:* Opetus - oppimisympäristö. (painotus 30%)

  • Tutkimus - määrä, ansiot, maine . (painotus 30%)
  • Viittaukset - tutkimuksen vaikuttavuus (painotus 30%)
  • Elinkeinoelämän hyöty - innovaatiot (painotus 2.5%)
  • Kansainvälisyys: henkilökunta ja opiskelijat (painotus 7.5%)


    Listalla on näkyvissä yliopistojen järjestys, kotimaat sekä pisteytys. Change-painikkeen avulla voi vaihtaa nähtävissä olevan pisteytyksen: halutessaan listalla oleville yliopistoille saa näkyviin esim. tutkimuksen vaikuttavuudesta saadut osapisteet.
    Kuvan lähde: Times Higher Education World University Rankings <http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/> 6.10.2011

QS World University Rankings

QS University Rankings on kansainvälisen Quacquarelli Symonds -yrityksen kokoama rankinglista maailman yliopistoista. Listalle pääsee vuosittain yli 500 yliopistoa. Vuoteen 2009 saakka lista julkaistiin yhteistyössä Times Higher Education -lehden kanssa ennen kuin THE loi oman rankinglistansa 2010.

Listan pisteytys painottuu seuraavasti:

  • Academic Peer Review: tärkein pisteytykseen vaikuttava tekijä on akateeminen vertaisarviointi, jonka aineisto kerätään laajan online-kyselyn avulla, jolla eri alojen tutkijat arvioivat omien tieteenalojensa tärkeimpiä organisaatioita. (painotus 40%)
  • Employer Review: työnantajan arviot kerätään edellisen tapaan laajan online-kyselyn avulla. Kyselyn avulla selvitetään eri alojen arvostetuimmat kouluttajat, eli minkä organisaatioiden opiskelijoita rekrytoijat arvostavat eniten. (10%)
  • International Faculty: Organisaation koko opetushenkilökunnasta olevien ulkomaisten työntekijöiden osuus  (5%)
  • International Students: Organisaation opiskelijoista olevien ulkomaisten opiskelijoiden osuus (painotus 5%)
  • Faculty Student Ratio: Kuinka paljon on opiskelijoita opetushenkilökuntaa kohden (painotus 20%)
  • Citations per Faculty: Viittaukset/henkilökunta lasketaan viiden vuoden ajalta siten, että viittausten määrä suhteutetaan organisaation henkilökunnan määrään. Viittausmäärien lähteinä käytetään Web of Science, Scopus ja Google Scholar -tietokantojen antamia tietoja. (20%).


    QS World University Rankings -listaus kertoo mm. yliopistojen sijoituksen rankingissä, edellisen vuoden sijoituksen sekä minkä maan yliopisto on kyseessä. Yliopiston nimeä klikatessa pääsee kyseisen yliopiston tarkempiin tietoihin, kuten sijoittumiseen tarkemmissa tieteenala-listauksissa sekä tilastotietoihin, joiden perusteella rankingin osapisteet lasketaan. Rankinglistan www-sivuilta on ladattavissa myös osapisteet sisältävä top 500 -listaus pdf-muodossa.
    Kuvan lähde: QS World University Rankings <http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings> 17.9.2010

University Ranking by Academic Performance (URAP)

URAP-rankingia on julkaistu vuodesta 2010. Sitä julkaisee Lähi-Idän teknillisen yliopiston informatiikan instituutti. Ranking painottaa muihin vastaaviin rankingeihin verrattuna julkaisujen määrää. Rankingiin on laskettu mukaan 2500 korkeakoulua.

Vuonna 2012 Oulun yliopisto sijoittuu sijalle kolme suomalaisten yliopistojen joukossa ja sijalle 338 maailman yliopistojen joukossa.

CWTS Leiden Ranking

CWTS Leiden Ranking perustuu Web of Science -tietokannasta saataviin bibliometrisiin indikaattoreihin. Se arvioi maailman yliopistojen tieteellistä vaikuttavuutta ja yliopistojen yhteistyötä. Vuoden 2013 ranking perustuu Web of Science -tietokannan v. 2008-2011 julkaisuihin.

U-Multirank 

U-Multirank http://www.u-multirank.eu/ on eurooppalainen järjestelmä, jota luonnehditaan monidimensionaaliseksi, interaktiiviseksi ja globaaliksi. Vuonna 2013 odotetaan ilmestyväksi multiranginkille perustuvaa työkalua, jonka avulla yliopistoja voi vertailla erilaisten ulottuvuuksien suhteen. 

HEEACT

Täysin bibliometriikkaan perustuva  taiwanilainen yliopistojen arviointityökalu http://ranking.heeact.edu.tw/en-us/2011/homepage/

Ranking Web of World Universities (Cybermetrics Lab)

Rankinglistoja tehdään myös muista näkökulmista, kun pelkästään tieteellisen vaikuttavuuden perusteella: esimerkiksi Cybermetrics Labin ylläpitämä Ranking Web of World Universities arvioi yliopistoja niiden web-näkyvyyden ja -aktiivisuuden perusteella.

4000 korkeakoulun ranking-sijoitus lasketaan www-näkyvyyttä ja -aktiivisuutta kuvaavien neljän indikaattorin avulla:

  • Size: neljän keskeisen hakukoneen löytämien www-sivujen määrä (painotus 20 %)
  • Visibility: kolmen keskeisen hakukoneen löytämien organisaation ulkopuolelta linkitettyjen uniikkien www-sivujen määrä (painotus 50 %)
  • Rich Files: neljän keskeisen hakukoneen löytämien tietyissä formaateissa (pdf, ps, doc, ppt) olevien dokumenttien määrä (painotus 15 %)
  • Scholar: Google Scholarin löytämät dokumentit ja viittaukset kyseiseen organisaatioon (painotus 15 %)


    Ranking Web of World Universities -rankingista listauksia saa myös maakohtaisesti. Kuvassa suomalaisten korkeakoulujen listassa luku 309 kertoo Oulun yliopiston sijoituksen koko maailman rankingissa. Oikealla laidalla olevat luvut kertovat puolestaan Oulun yliopiston sijoituksen maailmanlaajuisella listalla jokaisen yksittäisen indikaattorin osalta.
    Kuvan lähde: Cybermetrics Lab <[http://www.webometrics.info/index.html]> 22.11.2008

ScienceWatch - Sci-Bytes

ScienceWatch-verkkopalvelun Sci-Bytes osiossa julkaistaan viikoittain erilaisia listauksia mm. eri maiden ja tieteenalojen tärkeimmistä instituutioista sekä tieteenalojen tärkeimmistä lehdistä. Palvelun organisaatioita rankkaavat listaukset perustuvat Thomson-Reutersin tietokantojen viittauslukuihin.


Kuvan esimerkissä on Sci-Bytes-palvelun listaus heinäkuun ensimmäiseltä viikolta 2008, jolloin arviointivuorossa olivat korkeimman viittauskeskiarvon omaavat organisaatiot tekniikan alalta.
Kuvan lähde: ScienceWatch.com <http://sciencewatch.com> 2.2.2009

Financial Times -lehti laittaa järjestykseen eurooppalaisia businesskouluja.

Organisaatioiden julkaisuaktiivisuuden arviointi

Organisaatioiden julkaisuaktiiviisuutta voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Eri tietokannoissa on lukuisia työkaluja ja ominaisuuksia, joiden avulla hyvinkin erilaisiin näkökulmiin löytyy vastauksia. Aina täytyy kuitenkin pitää mielessä, että tietokantojen antamat tulokset perustuvat aina kyseisen tietokannan sisältöön ja kattaviin tuloksiin päästään vain käyttämällä mahdollisimman montaa tietokantaa.


Scopus-tietokannassa organisaatioista on mahdollista löytää useita julkaisuaktiiviisuutta ja yhteistyökumppaneita kuvaavia tietoja. Kuvan esimerkissä on korostettu Oulun yliopiston henkilökunnan tuottamien Scopus-tietokannasta löytyvien julkaisujen aihealueittainen jakautuminen sekä yleisimmät organisaatiot, joiden kanssa Oulun yliopiston henkilökunta on tuottanut julkaisujaan.
Kuvan lähde: Scopus <www.scopus.com/> 19.2.2009

Organisaatioiden julkaisuaktiivisuus tietyllä aihealueella

Organisaatioiden julkaisuaktiivisuuden arvioinnissa helpoiten onnistuu yksittäisen organisaation julkaisuaktiivisuuden tarkistaminen tietyn aiheen/aihepiirin osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa haun rakentamista yhdistämällä hakuun sekä organisaation että aiheen/aihealueen. Tällainen haku onnistuu käytännössä useimmissa tietokannoissa.


Kuvan esimerkissä on haettu GeoRef-tietokannasta ympäristögeologiaan liittyviä julkaisuja , joiden kirjoittajien taustaorganisaatio on Utrechtin yliopisto. Taustaorganisaatiota hakemiseen tietokannoissa on yleensä hakukenttä nimeltä Affiliation tai Author Affiliation.
Kuvan lähde: EBSCO <http://www.ebscohost.com/> 19.2.2009


Joissakin tietokannoissa tulosjoukkoja voidaan arvioida ja järjestää myös monipuolisemmin keinoin, jolloin organisaatioita voidaan helposti vertailla keskenään myös tietyn aihepiirin julkaisuaktiivisuuden perusteella. Tällaisia ominaisuuksia löytyy mm. Web of Science -tietokannasta. Kuvan esimerkissä on ensin tehty haku hakusanoilla molecular, cell ja biology. Haku antoi 10850 hakutulosta. Tämän jälkeen haun antamaa tulosjoukkoa on analysoitu ja järjestetty Analyze Results -työkalun avulla, jotta eniten aiheesta julkaisseet kirjoittajien taustaorganisaatiot on saatu alenevaan järjestykseen. Analyysin mukaan Harvardin yliopiston tutkijat olivat tuottaneet eniten tietokannasta löytyviä artikkeleita, joista löytyivät etsityt hakusanat.
Kuvan lähde: Web of Knowledge (Thomson Reuters) <http://www.isiknowledge.com/> 24.2.2009