© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

 

Miten kirjoitetaan hyvä rahoitushakemus?

Tutkimussuunnitelman tekeminen rahoitushakemusta varten on erilaista kuin opinnäytetyön tai oman tutkimuksen suunnittelu laajemmin. Rahoitushakemukseen liittyvä tutkimussuunnitelma tehdään kyseistä hakemusta varten. Tieteellinen kieli on osattava muuttaa sellaiseksi jota rahoittaja ja rahoittajan puolesta hakemuksia arvioivat henkilöt ymmärtävät. Kytkeytyminen omaan tutkimustyöhön ja laajempaan kokonaisuuteen on hyvä mainita.

On muistettava että jos hakee rahoitusta yliopiston nimissä tarkoituksena tehdä työ yliopiston palkkalistoilla on hakemuksesta aina neuvoteltava laitoksen johtajan kanssa.

Rahoitushakemusta kirjoitettaessa on ensisijaisesti noudatettava rahoittajan antamia ohjeita.

Ohessa on muutamia vinkkejä siihen mitä niiden lisäksi ja ohella kannattaa ottaa huomioon.

Rahoitushakemuksen ohjeissa vaaditut muodollisuudet ovat ensimmäinen, muttei ainoa kriteeri hakemuksen hyväksymiselle. Hakemuksen myöntämistä arvioivat usein henkilöt jotka eivät tunne alan tutkimuksen terminologiaa kovin hyvin mistä johtuen hakemuksen kirjoitustyyliin, ulkoasuun ja ymmärrettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen kaikkea kielen on oltava ymmärrettävää: hanke on myytävä ensimmäisessä kappaleessa: tiivistelmässä ja tavoitteissa kuvataan yleistajuisesti mistä on kysymys.

Tutkimuksessa käytettävät menetelmät kuvataan niin että lukija tulee vakuuttuneeksi että hanke voidaan viedä läpi vaadittavalla tieteellisellä systematiikalla. Tulokset ja niiden hyödyntäminen vaatii usein oman napakan kuvauksensa. Tyypillinen virhe on että sellaisia asioita joita on syytä korostaa, pidetään niin itsestään selvinä, ettei niitä huomata edes mainita.

Suunnitelmasta on tehtävä sellainen että sitä pääpiirteittäin voidaan noudattaa koko hankkeen ajan ja hankkeesta kokonaisuutena tulee hyvä. Rahoittaja haluaa olla ylpeä rahoittamistaan hankkeista: antakaamme hänelle syytä siihen, niin rahoituksen hakeminen onnistuu jatkossakin.

Mistä koostuu hyvä hakemus?

  • se kuvaa hyvää tutkimusta
  • se on hyvin suunniteltu
  • se on hyvin kirjoitettu

Rahoitushakemuksen osat

Usein rahoittajat antavat tarkat ohjeet sisällön rakenteeksi, myös vapaamuotoisissa hakemuksissa voi mahdollisuuksien mukaan noudattaa selkeää jäsennystä, esimerkiksi seuraavan luettelon mukaan:

  • otsikko
  • tiivistelmä
  • tausta: kuvataan mihin yhteyteen asia liittyy,
  • kuvataan mikä aukko tietämyksessä ammottaa, johon hankkeella haetaan vastausta
  • tutkimuksen tavoite suorituksen kuvaus, ml. menetelmät
  • kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
  • riskianalyysi: kuvataan tärkeimmät tiedossa olevat riskitekijät jotka voivat vaarantaa hankkeen toteutuksen sen jälkeen kun se on saanut rahoituksen;
    kuvataan myös suunnitelmat miten toimitaan hankkeen läpiviemiseksi jos riskit laukeavat
  • odotettavissa olevat hyödyt: mille tahoille hankkeen tuloksista on hyötyä ja millaista hyötyä (myös ao. tieteenalan tietämyksen kehittyminen)
  • tulosten aiottu hyödyntäminen: ketkä tai mitkä tahot ovat tulosten avainkäyttäjiä;
  • miten tuloksista tiedotetaan ja miten niiden hyödyntäminen on mahdollista toteuttaa- mitä aiotaan tehdä saman hankkeen puitteissa ja mihin tarvitaan mahdollisesti uusi hanke
  • julkaisusuunnitelma / väitöskirjasuunnitelma eettiset näkökohdat: jos hankkeeseen sisältyy aineksia joihin on syytä kiinnittää huomiota tutkimusetiikan kannalta kuvataan mitä ja miten asia järjestetään (esim. ihmisiä koskevat kokeet tai tiedonkeruu ja eläinkokeet)

Miten rahoituspäätös tehdään?

Yleensä tehdään jonkinlainen asiantuntija-arviointi. Asiantuntija ei kuitenkaan ole juuri sinun aiheesi erityisasiantuntija ja asiantuntijalla on yleensä suuri työmäärä ja vähemmän rahaa myönnettäväksi kuin on haettu, mistä johtuen hakemuksen on erotuttava muista jotta arvioija huomaa mistä on kyse ja innostuu puoltamaan hanketta.

Mihin arvioija kiinnittää huomiota?

  • Yleensä arvioitsijalle on annettu selkeät arviointiohjeet - hanki ne avuksesi, usein ne löytyvät rahoittajan www-sivulta.
  • Säätiön tms. tarkoitus kertoo, mitä painotetaan ja valintakriteeritkin voidaan ilmoittaa.
  • Aiotuista hankkeista voi olla yleisen tason kuvauksia
  • Aikaisemmin rahoitetut hankkeet kuvaavat painotuksia
  • Aiotut rahoituskohteet voivat sisältyä rahoittajan kyseistä rahoitusta varten laatimaan työohjelmaan

Kuvaava otsikko, ymmärrettävä tiivistelmä

  • Tiivistelmä luetaan ensin, ensimmäinen kappale herättää mielenkiinnon: yleistajuinen hyvä kuvaus aiotun työn tarkoituksesta
  • Hakijan / hakijaryhmän pätevyys ja kokemus tuotava esiin
  • Osoitettava hankkeen tieteellinen tärkeys ja innovatiivisuus
    soveltamismahdollisuudet kannattaa kuvata jos on tiedossa miten hankkeen tuloksia voidaan soveltaa
  • hyvä hallinto (isommissa hankkeissa)
  • hyvä tulosten hyödyntämissuunnitelma (isommissa hankkeissa ja EU-tason hakemuksissa)

Ohjeita

  • Selvitä, mitä rahoittaja odottaa mieluummin ratkaisu ongelmaan kuin "selvittelyä"
  • Varaa riittävästi aikaa
  • Ota rahoittajan näkökulma huomioon
  • Vältä erikoistermejä, ellei niitä ole aivan pakko käyttää
  • Muista hakemuksen tarkoitus koko ajan esim. väitöskirjahakemus vs. muu
  • Anna kollegan tai ystävän kommentoida hakemusluonnosta

Onko kysymyksessä hakemus vai tarjous?

Joskus saattaa hakemuksen sijaan tullakin kysymykseen tarjous: rahoittaja pyytää tarjousta tietyn työn tekemiseen tai tietyn ongelman ratkaisemiseen. Tarjouksella ja rahoitushakemuksella on erot: tarjous on sitova (tulokset/tuotokset, kustannukset) -> sopimukseen verrattava hakemus on enemmän suuntaa antava: kuvataan, mitä halutaan tehdä -> rahoitus yleensä pyydettyä vähemmän -> tehtävän täsmennys tai vapaa käyttö myönnön puitteissa

Teenkö hakemuksen yliopiston nimissä?

Yliopiston työntekijän - tai jos on tarkoitus että suunniteltu tutkimus tehdään yliopiston palkkalistoilla - on tehtävä hakemus yliopiston nimissä. Hakijana on siis yliopisto, ei yksityishenkilö, ja rahoitus tulee yliopistolle. Tällaisessa tapauksessa on aina sovittava tutkimuksen suorittamisesta asianomaisen professorin kanssa ja noudatettava yliopiston menettelytapoja kunkin rahoittajan suhteen. Yliopiston menettelytavat hakemusvaiheessa koskevat lähinnä budjetointia. Tarvittaessa täytyy tehdä myös tutkimussopimus. Jos tehdään tutkimusta yritykselle on varauduttava tutkimustulosten omistusoikeuden siirtämiseen yliopiston kautta työn tilaajalle.

Kustannusarvio

Hankkeessa syntyy suoria ja epäsuoria kustannuksia.

Suoria kustannuksia ovat mm. palkat henkilösivukuluineen, tarvikkeet, matkat, laitteet. Epäsuoria eli välillisiä kustannuksia ovat mm. yliopiston yhteisten tilojen, tietokoneiden, kirjaston ja hallintopalvelujen käytöstä koituvat kustannukset. Epäsuorat kustannukset lasketaan prosentteina joko palkkauskustannuksista tai kaikista välittömistä kustannuksista riippuen rahoittajan ohjeista.

Yleisesti yliopistossa käytössä oleva tapa laskea välittömät kustannukset on prosentteina palkkojen ja henkilösivukulujen summasta. Yliopiston tutkimuksen hinnoitteluohjeita löytyy talouspalveluiden www-sivuilta.

Mitä kustannuksia hyväksytään?

Rahoittaja usein kertoo, millaisia kustannuksia se haluaa korvata, ts. mitkä kustannukset ovat hyväksyttäviä. On runsaasti erilaisia rahoittajia, joilla kullakin omat rahoituskäytäntönsä, esim. Tekes Euroopan Unionin tutkimuspuiteohjelma Suomen Akatemia säätiöt ministeriöt toisaalta: sellaisia kustannuksia, joita ei ole ehdottanutkaan, ei varmasti voi laskuttaa rahoittajalta.

 Lähteet:

  • Oulun yliopisto/Tutkimus- ja innovaatiopalvelut/Leila Risteli (1994-2011): Miten teen hyvän tutkimussuunnitelman ja rahoitushakemuksen
  • VirginiaTech/The Office of Sponsored Programs/Robert Porter: Writing Succesfull Grants
  • VirginiaTech/The Office of Sponsored Programmes/[Proposal development resources http://www.research.vt.edu/proposal-development-resources/resources/technical-and-grant-writing/index.php#private-foundations]