© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

Tieteen popularisointi eli yleistajuistaminen on yhä
tavallisempaa. Sen tavoitteena on tuoda tieteen tuloksia myös muiden kuin alan
tutkijoiden tietoisuuteen. Tiedettä yleistajuistetaan mm. muiden alojen
tutkijoita, rahoittajia ja suurta yleisöä varten. Popularisoinnin kanavia on
lukuisia aikakauslehdistä oppikirjoihin ja televisio-ohjelmiin.

Onko tieteen popularisointi lopulta tutkijan vai toimittajan
tehtävä? Tutkijalla on syvällinen tietous tutkimuksensa tuloksista, mutta
toimittajalla kyky välittää tietoa suurelle yleisölle. Parhaimmillaan nämä
asiat yhdistyvät samassa persoonassa, mutta tarvittaessa saumaton yhteistyö
tiedemiehen ja toimittajan välillä on suotavaa.

Tutkijan on hyvä muistaa, että usein toimittaja vastaanottaa
tiedon tutkimustuloksista ensimmäisenä, ja mikäli hän ei ymmärrä asiaa
kunnolla, on hänen mahdotonta välittää tietoa luotettavalla tavalla suurelle
yleisölle. Toisaalta tutkimuksen syvällisimmät yksityiskohdat eivät välttämättä
kiinnosta popularisoidun tiedon vastaanottajia, joten tutkijan on syytä
hyväksyä tietynlainen tutkimuksensa yksinkertaistaminen.

Tieteellisen ja populaaritieteellisen artikkelin eroja

Kohderyhmä
Tutkimusraportti on tarkoitettu oman tieteenalan tiedeyhteisölle.
Sen sijaan popularisoidun artikkelin kohde on suuri yleisö, jolla ei
välttämättä ole ollenkaan taustatietoja tutkittavasta asiasta.

Sisältövaatimukset
Kohderyhmä asettaa sisältövaatimukset tekstille.
Tutkimusraportti sisältää paikkansa pitävää, uutta ja varsin yksityiskohtaista
tietoa. Yleistajuisen artikkelin lukija täytyy motivoida lukemaan tekstiä ennen
kaikkea kiinnostavuudella ja luettavuudella.

Muoto, tyyli ja kieli
Tutkijat ovat tottuneet lukemaan loogista ja tarkkaa
tekstiä. Populaariartikkelin lukijalle tekstin tulisi olla loogista, selvää ja
persoonallista - enemmänkin kaunokirjallista kuin tieteellistä.

Kuvitus
Kuvituksen avulla paitsi havainnollistetaan, myös
houkutellaan enemmän lukijoita yleistajuiselle artikkelille.

Otsikointi
Tutkimusraportin otsikon on syytä olla eksakti ja
informatiivinen. Populaaritieteellisen artikkelin otsikko ei saa olla liian
monimutkainen, vaan sen tulee olla enemmänkin myyvä ja uteliaisuutta herättävä.

Rakenne
Tutkimusraportilla on konventionaalinen, toistuva kaava.
Suurelle yleisölle tarkoitetuissa artikkeleissa sen sijaan rakenne on vapaa.

Aloitus
Populaaritieteellisen artikkelin aloituksen on oltava
vetävä. Niinpä artikkelin alussa usein esitetäänkin jutun tärkeimmät asiat eli
kärjet.

Tutkimustulokset
Tutkimusraportissa esitellään eksaktisti kaikki tulokset,
myös negatiiviset. Yleistajuiseen artikkeliin sen sijaan valitaan tärkeimmät
tulokset mieluiten esimerkkien avulla ja suurempaan kokonaisuuteen liittyen.

Tutkimusmenetelmät
Tutkimusraportissa on esitettävä menetelmät niin, että
tutkimus pystytään tarvittaessa toistamaan. Populaaritieteessä riittää
menetelmien pääpiirteinen kuvaus.

Johtopäätökset
Johtopäätökset ovat yleistajuisen artikkelin tärkein asia,
ja ne esitetään usein heti alkuun kiinnostuksen herättämiseksi. Suurta yleisöä
kiinnostaa, mihin ja miten saatuja tuloksia voidaan käyttää ja miten tulokset
vaikuttavat jokapäiväiseen elämään.

Ohjeita popularisoijalle:

1. Käytä selkeää suomea ja konstailematonta kieltä.
2. Tee asiat ymmärrettäviksi.
3. Tee jutun rakenne selkeäksi ja kiinnostavaksi.
4. Lisää jutun houkuttavuutta.
5. Älä yli- tai aliarvioi lukijaa.
6. Lue kohdelehden kirjoittajanohjeet.

Lisää popularisoinnista: http://www.biomi.org/biologia/popularisointi.html#

Oulun yliopistolla on myös oma viestintäohjelma, jonka monet kohdat koskevat myös tutkijoita ja viestintää mm. median kautta.  Viestintäohjelmaan voi perehtyä seuraavasta linkistä:http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/raportit/viestra2004.pdf

Lähteet

Kauppinen, A. & Laurinen, L. (1988). Tekstioppi:
johdatus ajattelun ja kielen yhteistyöhön. Helsinki: Kirjayhtymä.
Tähti, H. & Rantala, I. (toim.) (1998).
Lääketieteellinen viestintä. 2. uud. p. Tampere: Tampereen yliopisto.