Child pages
  • Kirsi, Henna, Joonas, Nina, Satu
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Kirsi Koivusaari, Henna Karsikas, Joonas Lindell, Nina Lindvall, Satu Korpela

Valmis työ koostuu neljästä eri osa-alueesta: suunnitteluhaasteesta, taustaselvityksestä, case-tehtävän kuvauksesta ja case-tehtävän toteutuksesta.

A. Suunnitteluhaaste

Tavoite:

Luokka toimii kansainvälisessä yhteistyössä saman luokka-asteen oppilaiden kanssa eli oppilaat työskentelevät projektityön parissa yhdessä toista kulttuuria edustavan luokan kanssa. Aiheena projektissa on toisen kulttuuriin tutustuminen oppilaiden itse valitsemalta osa-alueelta. Kulttuuriin tutustuminen ja projektityön toteuttaminen tapahtuu teknologiaa hyödyntämällä. Näin projektissa yhdistyvät teknologia ja kansainvälinen yhteistyö sekä kulttuurintuntemus. Lisäksi tavoitteena on myös harjaannuttaa kielitaitoa ja luoda positiivista asennetta ruotsinkielen opiskelua kohtaan.

 

Haaste:

Saada kaikki luokan oppilaat toimimaan. Projektin etenemisessä tulisikin seurata jokaisen oppilaan osallistumista ryhmän toimintaan ja yhteisöllisen oppimisen toteutumista. Lisäksi merkittävää on rohkaista oppilaita vieraan kielen käyttämiseen ja kanssakäymiseen yhteistyöluokan oppilaiden kanssa.

B. Taustaselvitys

Yhteydet opetussuunnitelmaan


Projektin tulisi kytkeytyä opetussuunnitelman tavoitteisiin erityisesti seuraavien osa-alueiden suhteen:

”oppilas saa kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja oppii ymmärtämään sen merkityksen ja mahdollisuudet globaalissa maailmassa” (POPS luonnos, 2016, 14.)

”oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä toisten oppilaiden ja aikuisten kanssa koulussa, sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. He osallistuvat  koulutyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.” (POPS luonnos, 2016, 25.) Yhteistyöluokkana toimii jokin luokka Ruotsista. Valitsimme yhteistyön ruotsalaisen luokan kanssa, koska aihe on ajankohtainen opsin uudistuksen myötä. V.2016 opetussuunnitelman luonnoksissa ruotsin kieli tulee olemaan oppiaineena jo kuudennella luokalla. (Sivuaineinfo, kevät 2014.)

 

Yhteisöllinen oppiminen


Yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja yhteisöllinen oppiminen perustuvat kollaboraatioon. Kollaboraatio voidaan määritellä toiminnaksi, jossa useampi henkilö työskentelee yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kollaboratiivisen työskentelyn toteutuminen edellyttää työskentelyyn osallistuvien henkilöiden välistä kommunikaatiota, yhteistyötä sekä "responsiivisuutta", aktiivista osallistumista yhteiseen toimintaan. (Hesse et al., 2012.) Yhteisöllisessä oppimisessa ja ongelmanratkaisussa korostuu siis kaikkien ryhmän jäsenten vuorovaikutteinen osallistuminen yhteisen tuotoksen rakenteluun. "Perinteisestä" ryhmätyöstä yhteisöllinen työskentely eroaa niin, että tuotos on kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti tuottama kokonaisuus, eikä siis koostu ryhmän jäsenten itsekseen tuottamista osasista, jotka on vain koottu yhteen lopulliseksi tuotokseksi.

 

Kyky työskennellä kollaboratiivisesti nähdään kuuluvaksi tämän vuosituhannen ydintaitoihin (21st century skills). Nykyisessä ja tulevaisuuden työelämässä korostuvat ryhmässä työskentelemisen taidot. Tärkeää on juurikin kyky yhteisölliseen ongelmanratkaisuun. (PISA, 2015.) Kollaboraation ja yhteisöllisen ongelmanratkaisun taitoja tulisikin opettaa ja harjoitella jo koulussa, jotta oppilaat saisivat tarvitsemiaan valmiuksia tulevaisuuden työelämässä pärjäämiseen.   

 

Lähteet:

Hesse, F., Care, E., Buder, J., Sassenberg, K., &  Griffin, P. (manuscript, 2012). A Framework for Teachable Collaborative Problem Solving Skills. This paper  will be  included as a chapter in an upcoming volume, “Assessment and Teaching of 21st Century Skills, Volume 2: Methods and Approaches,” to be published by Springer Science+Business Media. http://atc21s.org/wp-content/uploads/2014/01/white-paper7-Framework-for-Teachable-Collaborative-Problem-Solving-Skills_DRAFT.pdf
SIVUT 1-6: PISA 2015. (2013). DRAFT COLLABORATIVE PROBLEM SOLVING FRAMEWORK.http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%20Framework%20.pdf

   

C. Ryhmän oman case-tehtävän kuvaus

Pirjo opettaa yhdysluokkaa 5-6. Luokalla on ystävyysluokka Ruotsista, ja tarkoituksena olisi toteuttaa yhteistyöprojekti, jossa oppilaat oppisivat jotain toisistaan ja toistensa kulttuurista tai elinympäristöstä. Oppilaat ovat harjoitelleet teknologian käyttöä jonkin verran, joten työskentely internetin välityksellä erilaisten yhteydenpitopalveluiden ja wiki-sivustojen kautta olisi mahdollista pienen orientoinnin jälkeen. Olisi lisäksi hyvä, jos aihepiiri koskettaisi jotain luokka-asteen OPS:in osa-aluetta. Lisäksi ohessa tarjoutuisi mainio tilaisuus kehittää joko englannin kieltä, tai "toista kotimaista", jota oppilaat ovat opiskelleet 5. luokan alusta lähtien. 

  • Miten motivoida oppilaat toimimaan ryhmissä, ja siten että tutustuminen ja yhteistyön kehittäminen ruotsalaisten kanssa olisi mukaansa tempaavaa?
  • Miten hyödyntää yhteisöllisen oppimisen periaatteita?
  • Miten ohjata projektin aiheenvalintaa, kuitenkin oppilaslähtöisyys säilyttäen?
  • Miten ohjata työskentelyä projektin aikana?

 

D. Toisen ryhmän case-tehtävään vastaaminen

Toisen ryhmän case-kuvaus:

 

A. Suunnitteluhaaste

Miten toteutetaan 3. luokkalaisten ympäristötiedon integrointi liikuntaan teknologiaa hyväksi käyttäen?

 

Suunnitteluhaasteen tarkoituksena on ehkäistä oppilaiden luonnosta vieraantumista, joka on viime vuosina lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa.

 

Millä tavoin teknologiaa voidaan hyödyntää ympäristötiedon integroimisessa liikuntaan? (Esimerkiksi suunnistuksessa ym.?)

 

B. Taustaselvitys


Oulun normaalikoulun (2004) opetussuunnitelmassa mainitaan kolmannen luokan kohdalla ympäristö- ja luonnontiedossa oman lähiympäristön tunteminen: maisema ja kartta, ilmansuunnat, mittakaava, kartan värit ja karttamerkit. Lisäksi korostetaan oman kotiseudun ja sen elinkeinojen tuntemista sekä ympäristötiedon integrointia liikuntaan. Keskeisenä asiana on myös vastuun ottaminen omasta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä.


Omat haasteensa suunnitelman toteutukselle kouluissa asettaa se, ettei joka koulussa ole käytettävissä uusinta teknologiaa tai henkilökuntaa, joka sitä osaisi käyttää jokapäiväisessä koulun käynnissä. Uuden ops:n (2016) toteutuksessa jokainen koulu saa vielä vapaammat kädet, kuin edellisen ops:n kanssa. Tämä haastaa koulut suunnittelemaan opseista tarpeeksi monipuolisia uutta teknologiaa, ryhmäoppimista ja -työskentelyä käyttäen.


Suunnitteluhaasteen toteutuksessa tulisi ottaa huomioon tiedot ja taidot, jotka tällä vuosituhannella tulevat olemaan tarpeellisia niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Tällaisia tietoja ja taitoja ovat ajattelun taidot, työskentelytaidot, työkalut työskentelyyn sekä kansalaisena eläminen globaalissa maailmassa. Tärkeää olisi korostaa ongelmanratkaisutaitoja sekä oppilaiden omaa ajattelua.   

 

 



 

.

 


C. Ryhmän oman case-tehtävän kuvaus

 

Nuori liikunnanopettaja Vilho haluaisi tehdä lähempää “yhteistyötä” vanhan biologian opettaja Raipen kanssa. Raipe on hieman hämmentynyt ajatuksesta, mutta suhtautuu kuitenkin ajatukseen avoimin mielin ja kokeilunhaluisesti. Vanha Henriikka-ope, piintynyt vanhapiika, ei hyväksy uusia työtapoja, vaan yrittää vaikeuttaa kollegoidensa työtä vehkeilemällä heidän selkänsä takana. Nuori ja viriili/seniili Kake, alaluokkien äidinkielen opettaja, selvittää kuitenkin asiat ovelalla “tempulla”. Mikähän se mahtaa ollakaan?



Meidän ryhmän case-vastaus:

JOHDANTO

Luonnosta vieraantumiseen vaikuttaa oppilaiden kokemukset luonnosta ja luonnossa toimimisesta. Tämän takia luonnossa toimiminen on tärkeä osa projektia. Toimintaan integroidaan nykyteknologiaa monella tavalla: Älypuhelimet mahdollistavat dokumentoinnin (esim. blogi, luontopäiväkirja) ja korvaavat perinteiset lajioppaat tiedonhaussa. Digikamerat auttavat havaintojen dokumentoinnissa ja ikuistamisessa. Tämän avulla havainnot ja luonto saadaan kuvattua ja tuotua luokkaan ja yhdessä tarkasteltaviksi. Käsigps-laitteet ja älypuhelimissa olevat sovellukset mahdollistavat pedagogisen aarteenmetsästysleikin luonnossa koordinaattien avulla. QR-koodit ovat tärkeä osa nykyteknologiaa, jota käytetään hyväksi jakson toteutuksessa luonnossa.

 Uuden opsin (2016) mukaan oppilaiden opetuksen tulisi olla laaja-alaista oppiaine-rajat ylittävää.  Omassa suunnitteluhaasteessamme pyrimme yhdistämään ympäristö- ja luonnon tiedon opetuksen ja liikunnan. Uusi ops perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppilas on aktiivinen toimija ja oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista.  Siinä myös tunnustetaan kielen, kehollisuuden ja eri aistien käyttämisen olevan ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Näin uusien tietojen ja taitojen oppimisen ohella oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Nämä lisäävät oppilaiden ajattelun taitoja.( OPS 2016 luonnokset). Ajattelun taitojen kehittämiseksi pyrimmeki tuomaan projektissamme oppilaalle mahdollisimman kokonaisvaltaista opetusta ja monipuolisia aistikokemuksia. Lisäksi haluamme tuoda tehtävässämme oppilaille myönteisiä tunnekokemuksia, oppimisen iloa ja luovaa toimintaa, jotka edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. OPS 2016 korostaa myös oppilaiden tietosuutta kestävästä kehityksestä ja omien toimintatapojen vaikutuksesta luontoon. Tämä voitaisiin sisällyttää tehtävämme ympäristön- ja luonnontiedon kokonaisuuteen, kun tutkimme lähiympäristöämme ja sen elinkeinoja.


Opetusvälineet 

Opetusvälineinä käytetään ipadeja. Ipadit mahdollistavat koordinaattien etsimisen ja sopivat QR-koodien lukemiseen. Opettaja seuraa sokrates-ohjelman avulla jokaisen oppilaan osallistumista ryhmätyöskentelyyn.






Toteutus:

Jakson aikana tarkoitus on harjoituttaa niita taitoja ja tietoja joita tällä vuosituhannella tarvitaan sekä koulussa että arjessa. Oppilaiden ongelmanratkaisu ja kriittinen ajattelu kehittyvät mahdollisimman moniuloitteisessa opetuksessa sekä yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa. Tehtävässämme oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin, joissa he työskentelevät. Jokaiselle ryhmälle on oma lähiympäristön elinkeino, josta he etsivät enemmän tietoa. Lopuksi ryhmät jaetaan sillä tavoin, että jokaisessa ryhmässä on yksi asiantuntija kustakin elinkeino-ryhmästä. Kurssin tehtävien suorittamiseen käytämme sokratesta. Lisäksi yhdistämme lunnontiedon ja liikunnan opetuksen piilottamalla luontoon QR-koodeja, joita voi lukea ipadiin ladattavalla ohjelmalla. Näin oppilaat oppivat käyttämään myös uutta teknologiaa ja hyödyntämään niitä opetuksessa. Lopuksi ryhmät saavat esittää löydöksensä itse valitsemallaan tavalla ( Video, powerpoint, blogi). Kurssin aluksi käytämme aikaa myös uusien ohjelmien opetteluun. Joitakin ohjelmia oppilaat ovat kokeilleet jo aikaisemmin ipadeillään.  Opettajan tehtävänä on seurata oppilaiden tehtävien tekoa sekä ohjata jokaisen oppilaan osallistumista.  Jakso arvioidaan oppilaan työskentelyä seuraamalla. Jakson aluksi opettaja korostaa jokaisen oppilaan osallistumisen tärkeyttä ryhmätyöskentelyn onnistumiseen.


Arvionti: 

Jakson toteutumista ja oppilaiden työskentelyä arvioidaan koko jakson ajan oppilaiden työskentelyä seuraamalla. Opettaja voi seurata oppilaiden osallistumista ja etenemistä sokratesta ja arvioida oppilaiden tekemiä tuotoksia. Lisäksi oppilaat saavat itse arvoida omaa onnistumistaan jakson aikana raportoidessaan työskentelystä ja tehtävistä. Myös muiden oppilaiden kommentit ja arviot antavat palautetta jakson onnistumisesta. Jakson loputtua on myös oleellista saada palautetta oppilailta jakson toimivuudesta ja mielekkyydestä. Palautteen avulla voidaan kehitellä mahdollisesti uusia, samankaltaisia teemakokonaisuuksia.


 

Jakson toteutussuunnitelma:

1.tunti: Tutustuminen luokassa QR-koodeihin. Käytössä on iPadit (oppilaat käyttäneet jonkin verran jo aikaisemmin) QR-koodeihin tutustutaan toiminnan kautta toisin sanoen koodin takaa löytyy ryhmälle joku tehtävä, jonka ryhmä yhdessä tekee. Tämä tehtävä voi olla vaikka sellainen, joka kohottaa ryhmähenkeä. Pääasia on kuitenkin siinä, että siinä täytyy käyttää hyväksi jokaisen asiantuntemusta, jotta sen voi ratkaista. Ryhmä raportoi työskentelystään sokrateksen avulla.

2.tunti: Tehdään iPadeilla kutsut koko koululle teemapäivään.

3.tunti: Maantiedon yhteydessä tutustutaan koordinaattijärjestelmään.

 

Koko koulun teemapäivä:

Aamupäivä: luokat jaetaan joukkueisiin, jotka lähtevät etsimään koulun lähimetsään piiloitettuja QR-koodeja. Koodit on piilotettu niin, että niitä on vaikea löytää ilman koordinaatteja. QR-koodin takaa löytyy tehtävä, jonka ratkaisemalla joukkue saa koordinaatit, josta löytyy uusi QR-koodi. Jokaisen tehtävän suoritettua/uuden QR-koodin lukemisesta joukkue saa pisteitä. Suorituksien jälkeen on ruokailu.

Iltapäivä: Palkintojen jako?

 

4.-7.tunti tehdään ryhmätehtäviä luonnossa.

8.tunti: tutustutaan yhteen lähiympäristön elinkeinon harjoittajaan eli  vierailu jollekiin tehtaalle/maatilalle.

9.tunti: Oppilaat jaetaan asiantuntija ryhmiin jossa jokainen esittelee oman ryhmänsä tuotoksen valitsemallaan tavalla

10. tunti: Oppilaat saavat tehdä itse oman QR-koodin luontoon koko jakson aiheesta asiantuntija-ryhmissä ja näistä piirretään suunnistuskartta.

11.tunti: Oppilaat etsivät QR-koodit ja tekevät niissä olevat tehtävät. Tehtävien teko on ikään kuin jakson loppukoe.




 

 

 

  • No labels

15 Comments

  1. Hei tuo yhteisöllinen oppiminen kappale on hyvä. Mitä muuta teoriaa voitaisiin laittaa.. Liittyyköhän esimerkiksi kielten oppimiseen suuresti käytäntöön liittäminen..(tekemällä oppiminen.?

  2. Lisäilinpä tuon casen. Mites se nyt oli tuon Ruotsin kans, oisko nuo oppilaat lukenu sitä valinnaisena 5. luokalta lähtien, vai laitanko että osa aloittaa kutosella? Ja lisäks saa keksiä jonku raflaavan nimen tuolle koululle (smile)

  3. Voisko se sit olla vaan kutosluokka jota tuo Pirjo opettaa? (big grin) SIt ois ainaki alkanu kaikilla se opiskelu.. 

  4. Niin ja voisko nuilla luokilla olla sit joku tapaaminen projektin loputtua? (big grin) ei ois vaan pelkästään viestintävälineiden kautta kommunikointia... Se vois toimia niinku porkkanana oppilaille...

     

  5. Mun mielestä ruotsi oli tulevassa opsissa nimenomaan luokilla 6-9. Eli yläasteella olevat tunnit jaetaan uudessa opsissa neljälle luokalle, mutta tuntimäärä pysyy samana. Näin mä oon kuullut ja ymmärtänyt. Tämän perusteella kannatan, että Pirjo opettais kutosluokkaa...(smile)

  6. Uudessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksissa vuodelle 2016 lukee, että B1-kieli (tällä alueella yleensä ruotsi) alkaa viimeistään 6. luokalla. Eli voi se alkaa varmaankin 5.luokallakin, itse tulkitsisin sen niin. Eli mun mielestä käy tuossa case-kuvauksessa, että opetus alkaa 5.luokalla ja on yhdysluokka...(smile)

  7. Hei, miten jatketaan tuota jaksosuunnitelmaa.. Olisiko aluksi tarvittavien ohjelmiin tutustuminen.? vai olisiko ne jo halussa oppilailla ja aloitetaan tutustumalla kirjan yms kautta omaan lähiympäristöön ja sen elinkeinoihin.. Jakaudutaan ryhmiin, jossa tarkaillaan jotain tiettyä luonnon ilmiöitä ja kirjoitetaan siitä blogiin. eli tunnit pihalla.. Jokainen saa laittaa yhden aarteenluontoon.? nämä laitetaan niihin järjestelmiin ja sitten etsitään? lopuksi jokainen esittelee oman loginsa.?

  8. minusta nuo hennan ehdotukset kuulostaa hyviltä. ohjelmiin ja niiden käyttöön tutustumista olisi varmaan hyvä olla jonkin verran, kun en ehkä tosielämässäkään lähtisi siitä oletuksesta, että ne on kaikille entuudestaan tuttuja (riippuu tietenkin siitä, mitä nimenomaisia ohjelmia käytetään). toisaalta se ei varmaan ole tämän meidän suunnitelman pointti, joten liikaa aikaa ei siihen kannata mielestäni uhrata. mietin, että miten voitaisiin huomioida tehtävässämme tarkoituksenmukaisesti noita tämän vuosituhannen taitoja, joita tehtävänannossa pyydetään huomioimaan? miten saisimme aidosti korostettua oppilaiden ongelmanratkaisutaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä ja varmistettua, ettei ryhmätyöskentely mene vain siihen, että yksi tekee hommat ja joku seuraa sivusta tms.? oisko opella esimerkiksi jotain keinoja seurata oppilaiden työskentelyä älyvälineillä (esim. se socrates), joiden avulla ope voisi tarkkailla oppilaiden työskentelyä ja ohjata sitä haluttuun suuntaan?  

  9. Meidän kandiseminaarissa puhuttiin QR-koodien hyödyntämisestä opetuksessa. Voisiko niitä käyttää myös tässä case-tehtävässä? QR-koodin voi lukea esimerkiksi iPadilla tai älypuhelimella, ja sen lukemalla saa näytölle suoraan jonkun nettilinkin avattuna tai tehtävän. QR-koodeja voisi sijoittaa maastoon niille paikoille, jossa halutaan oppilaiden avaavan jonkin tietyn tehtävän. Kun oppilaat tulevat koodin luokse, he lukevat sen laitteella ja tekevät tehtävän.

     

    Sitä en kyllä tiedä, voiko tätä käyttää Ninan mainitsemassa oppilaiden seuraamisessa. Toki tällä voi ohjata oppilaiden työskentelyä, mutta en tiedä, onnistuuko se reaaliaikaisesti.

  10. juup. eihän sitä kaikkea varmaan tarvis pystyä seuramaan. varmaan nuitten kooditehtävien jälkeen vois olla joku toinen ohjelma mihin pienissä ryhmissä kirjoitetaan tehtävästä. On jotain kysymyksiä siitä siis.. voisin tehä tänään tuon vastauksen onko teillä jotain jaksosuunnitelma pohjaa

    jossain tai mistä löytys

     

     

  11. Eiks jaksosuunnitelma pohjaksi vois laittaa vaikka tähän tyyliin (tässä on nyt vähän sitäki, mitä puhuttiin facebookissa):

    1.tunti

    2.tunti

    Koko koulun teemapäivä:

    Aamupäivä:

    Iltapäivä:

  12. voisko 3-6 tunti olla omien aiheiden tutkimista, kuvien ottoa sekä tiedon hakemista luonnossa sitten lopuksi ois tuo teemapäivä.  palkinto ois vaikka kevätretkirahaa tai jäätelöt koko luokalle..

     

  13. kuulostaa hyvältä!

  14. vaikuttaa hyvältä tuo jaksosuunnitelma. pitääkö meidän miettiä tarkemmin, että minkälaisia tehtäviä nuo ryhmätehtävät olisi? jotain tiedonhakua vaativia tms. vai jotain sellaisia "taidollisia" esim. liikunnallisia tehtäviä? 

  15. Mun mielestä ryhmätehtävät voi olla molempia. Siinä voi olla tiedonhakua sisältäviä tehtäviä, mutta välillä voisi olla jotakin liikunnallista ryhmätehtävää, jolloin ulkona ei tule kylmä. Yksi tavoitehan oli ehkäistä luonnosta vieraantumista ts. tuottaa positiivisia kokemuksia luonnosta.