Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ryhmän jäsenet:

Piia-Maria Mattanen, Sanna Mentilä, Mirva Mykkälä ja Marika Syri

 

Osa-alueet

Valmis työ koostuu neljästä eri osa-alueesta: suunnitteluhaasteesta, taustaselvityksestä, case-tehtävän kuvauksesta ja case-tehtävän toteutuksesta.

A. Suunnitteluhaaste

Miten kuvaamataidon opetuksessa voisi hyödyntää työtapoja, jotka tukevat yhteisöllistä ongelmanratkaisua ottaen huomioon kansainvälisyyden, vuorovaikutustaidot ja kommunikoinnin mahdollistavan tietoteknologian? Haasteen kriteereinä ovat seuraavat tekijät:

  • Projekti/opintokokonaisuus suunnitellaan kuvataiteen oppitunneille, mutta siihen voidaan integroida myös esimerkiksi äidinkieltä, matematiikkaa ja englantia
  • Kansainvälisyys ei saa jäädä pinnalliselle tasolle, vaan niin työn tuloksesta kuin työskentelyssä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa tulisi näkyä kansainvälisyys
  • Vuorovaikutuksen ja dokumentoinnin tulee olla jatkuvaa: suunnitelmaan tulee sisältyä työskentelyvaiheiden dokumentointia ja raportointia
  • Raportointiin tulee sisältyä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä sekä vanhaa kunnon etanapostia!

 

B. Taustaselvitys

 

Yhteisöllinen ongelmanratkaisu

Yhteisöllisessä ongelmanratkaisussa (collaborative prolem solving, CPS) vähintään kaksi toimijaa etsivät ratkaisua yhteiseen ongelmaan jakaen yhteisen käsityksen ongelmasta sekä yhteiset tavoitteet (PISA, 2013, 3). Jaettu käsitys parantaa ryhmän ongelmanratkaisuprosessia. Yhteisen käsityksen lisäksi tarvitaan yhteinen suunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi. (Hesse, 2012, 5)  Olennaista CPS:n onnistumiselle on tehokas kommunikointi ryhmän jäsenten välillä, oman roolin ja työtehtävien ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen sekä yhteisten pelisääntöjen ymmärtäminen työskentelyuotoihin ja työhön sitoutumiseen liittyen (PISA, 2013 4-5) Yhteisöllisessä työskentelyssä ryhmä kommunikoi keskenään, toimii yhdessä ja on reagointikykyinen. (Hesse, 2012, 2-3)

Ongelmanratkaisuprosessin vaiheet

  1. Ongelman tunnistaminen. Ongelma on ristiriita nykytilan ja tavoitetilan välillä.
  2. Mielikuvan muodostaminen ongelmista ja toimenpiteistä, jotka mahdollistavat muutoksen nykytilan ja tavoitetilan välillä.
  3. Suunnitelman vaiheiden muotoileminen. Vaiheet mahdollistavat pääsemisen lähemmäs tavoitetilaa.
  4. Suunnitelman toteutus.
  5. Ongelmanratkaisun edistymisen seuraaminen.
    (Hesse, 2012, 3-4)

Yhteisöllisen ongelmanratkaisun yhteydessä voidaan puhua resurssienhallinnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä hyötyy, jos sen jäsenet tietävät, kuka tietää mitäkin. Parhaimmillaan tämä johtaa kaiken saatavilla olevan tiedon jakamiseen, vaikkakaan jakaminen ei ole itsestäänselvyys. Huono tehtävämotivaatio ja resurssienhallinta voi johtaa siihen, että ottaen huomioon ryhmäläisten kyvyt ja resussit, ryhmä suoriutuu huonommin kuin se ideaalitilanteessa voisi suoriutua. Ryhmän sosiaaliset suhteet voivat viedä resursseja tehtävän suorittamiselta ja vähentää kognitiivista kapasiteettia. Jotta prosessi etenisi, ryhmän on arvioitava prosessin editymistä ja toimintatapoja, suunnitelmia on muotoiltava uudelleen tarpeen vaatiessa ja etenemisestä on päätettävä yhdessä. (Hesse, 2012, 4-6)

Yksilöllisellä ja yhteisöllisellä ongelmanratkaisulla on useita eroja. Yhteisöllisessä ongelmanratkaisussa jokainen vaihe on suoraan havainnoitavissa, koska osallisten täytyy kommunikoida keskenään ja vaihtaa ja jakaa tunnistamiaan ongelman osia. Yhteisöllisessä ongelmanratkaisussa täytyy jakaa myös tulkintoja osien välisistä yhteyksistä, toiminnan ja vaikutusten välisistä suhteista sekä ongelman ratkaisuehdotuksia. (Hesse, 2012, 4)  CPS:n etuja yksilönä suoritettavaan ongelmanratkaisuun ovat tehokas työnjako, eri lähteistä tulevan tiedon, näkökulmien ja kokemusten yhdistyminen sekä luovuuden käytön tehostuminen ja ideoiden laadun paraneminen useiden jäsenten jakaessa ideoita keskenään. (PISA, 2013, 3.) Opettajan on myös helpompaa arvioida yhteisöllistä ongelmanratkaisua yksilölliseen verrattuna, sillä kommunikointi ryhmän jäsenten välillä tekee kaikki ongelmanratkaisuvaiheet näkyviksi.

Yhteiskuntamme muuttuu yhä vain enemmän tietoyhteiskunnaksi: suuressa osassa tulevaisuuden ammateissa ollaan yhä enemmän tekemisissä tiedon ja ongelmanratkaisun kanssa teknologia-avusteisesti erilaisissa verkostoissa toimien (Opetushallitus, 2016, 1; PISA, 2013, 4). Tämän vuoksi yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja viestintäteknologian käyttöä tulisi suosia kouluissa oppilaiden työskentelymenetelmiä valittaessa. Oulun normaalikoulun OPS:n mukaan opetusmenetelmien ja työtapojen valinnalla pyritään luomaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Tämä tapahtuu muokkaamalla oppimisympäristöjä ja työtapoja sellaisiksi, että ne mahdollistavat oppilaiden osallistumisen, tarjoavat valinnanmahdollisuuksia, säätelevät tilankäyttöä, ryhmittelevät oppilaita joustavasti sekä hyödyntävät koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. (Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma, 8)

Kouluissa tapahtuvan teknologiakasvatuksen tehtävänä on syventää teknologian ymmärtämistä niin, että oppijat selviytyvät teknologiaa ja sen oppimista koskevista ongelmatilanteista, soveltavat niihin liittyvää tietämystä ja taitamista sekä orientoituvat teknologiaa soveltavaan ammatilliseen ja tieteelliseen koulutukseen. Teknologiakasvatuksen tavoitteena on oppia etsimään ja löytämään ongelmia sekä käsittelemään ja ratkaisemaan niitä niin yksin kuin yhdessä. (Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma, 87)

 

Projektissa vaadittavat taidot: 21st century skills

Vuorovaikutustaidoissa tehtävässämme korostuu etenkin vieraan kielen, englannin, hallinta. Kyky kirjalliseen ja suulliseen kommunikointiin englannin kielellä sekä kyky ymmärtää ja saada muut ymmärtämään erilaisia viestejä ovat olennainen osa tehtävämme edellyttämiä vuorovaikutustaitoja. Kommunikoinnissa korostuu puheen selkeys sekä perustelemisen ja kuuntelemisen taidot etenkin, kun osa vuorovaikutuksesta tapahtuu teknologia-avusteisesti.Myönteisen asenteen kehittäminen kansainvälistä vuorovaikutusta kohtaan sekä ennakkoluuloton ja hienovarainen suhtautuminen kulttuurisia eroja kohtaan edellyttää avointa suhtautumista toisten mielipiteisiin. Yhteistyössä mahdollistuu tehtävämme kannalta mainiolla tavalla sosiaalisten ja kulttuuristen erojen hyödyntäminen ideoiden luomisessa sekä innovaation ja työn laadun kehittämisessä.  Tämän toteutuminen edellyttää kulttuuristen erojen kunnioittamista ja valmiutta työskennellä eri kulttuureista tulevien kanssa. (Binkley et al. 2012, 45-47.)

Tieto- ja viestintäteknologian osalta tehtävässämme painottuu kommunikointiin tarkoitettujen sovellusten sekä monikulttuurisiin ympäristöihin sopivien työkalujen, tapojen ja ilmausten hallinta. Näiden taustalla tulee olla avoin, mutta kriittinen suhtautuminen uusia ideoita, tietoa, työkaluja ja työtapoja kohtaan. Kaiken perustana on kuitenkin ymmärrys laillisesta ja eettisestä tietotekniikan käytöstä. (Binkley et al. 2012, 52.)

Oulun normaalikoulun opetussuunnitelman mukaan tieto- ja viestintäteknologian tulisi olla olennainen osa opetusta ja opiskelua kaikissa oppiaineissa, sillä sen käyttö koulussa edistää oppimisen laatua. Oppilaiden ajattelun ja itseohjautuvuuden taidot kehittyvät, kun oppiminen on rakentamista ja luovaa ongelmanratkaisua eikä vain tehtävien suorittamista. Tieto- ja viestintätekniikan käytöllä koulussa annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaalisuuden ja kommunikointitaitojen kehittymiseen globaalissa maailmassa. Koulun tavoitteena onkin, että oppilaat osaavat käyttää luontevasti tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun apuvälineenä. (Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma, 68)

 

Opetussuunnitelman tarkastelua

Oulun normaalikoulun OPS:ssa on 5.-6. luokille annettu seuraavanlaisia tavoitteita:

Oppilas osaa:

  • "ilmaista itseään kuvallisin keinoin erilaisia työskentelytekniikoita käyttäen. Hän kykenee selostamaan kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin"
  • "oppii valitsemaan työhönsä ja tavoitteisiinsa sopivia materiaaleja ja tekniikoita"
  • "oppii työskentelemään tavoitteellisesti ja prosessinomaisesti"
  • "taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa." (Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma, kuvataiteen osio.)

Opetussuunnitelmassa on lueteltu maalauksen ja piirustuksen lisäksi useita muita tekniikoita. Näitä ovat muun muassa linopainanta ja monotypia, jotka ovat painomenetelmiä. Muovailuun liittyen harjoitellaan viidennellä ja kuudennella luokalla makkara- ja levytekniikkaa sekä muottien ja valoksien tekemistä. Myös rakentelu kuuluu viidennen ja kuudennen luokan kuvataiteessa opeteltaviin tekniikoihin. (Oulun normaalikoulun opetusuunnitelma, kuvataiteen osio.)

 

 

 

Lähteet

 
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In Assessment and teaching of 21st century skills (36-59). Springer Netherlands.

Hesse, F., Care, E., Buder, J., Sassenberg, K., &  Griffin, P. (manuscript, 2012). A Framework for Teachable Collaborative Problem Solving Skills. This paper  will be  included as a chapter in an upcoming volume, “Assessment and Teaching of 21st Century Skills, Volume 2: Methods and Approaches,” to be published by Springer Science+Business Media.

 

Opetushallitus (2012). Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5). Helsinki: Opetushallitus.


Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma. Kuvataiteen osio. Haettu 4.4.2014 www-osoitteesta: https://norssiportti.oulu.fi/index.php?5312


Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma. Haettu 14.4.2014 www-osoitteesta: https://norssiportti.oulu.fi/index.php?5069


PISA (2013). PISA 2015. Draft: collaborative problem solving framework. Haettu 8.4.2013 www-osoitteesta: http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%20Framework%20.pdf



 

C. Ryhmän oman case-tehtävän kuvaus

Alakoulun luokanopettaja Tiina on opettanut jo yli kymmenen vuotta kuvataidetta ja teettänyt oppilaillaan erittäin paljon yksilötöitä, joissa on käytetty piirustuksen ja maalauksen tekniikoita. Tällä hetkellä Tiina opettaa kuudetta luokkaa. Luokan oppilaat eivät enää motivoidu edellä kuvailluista tehtävistä, vaan valittavat opettajalle muun muassa ainaisesta puu- ja vahavärien käytöstä. Tiina on kuunnellut oppilaittensa mielipiteitä ja päättänyt muuttaa toimintatapojaan suunnittelemalla uudenlaisen kuvataiteen tehtävän. Tiinan ajatuksena on, että työssä hyödynnetään työtapoja, jotka tukevat yhteisöllistä ongelmanratkaisua ottaen huomioon kansainvälisyyden, vuorovaikutustaidot sekä kansainvälisen kommunikoinnin mahdollistavan tietoteknologian. 

 

Millainen kuvataiteen projekti/työ Tiinan tulisi suunnitella? 

D. Toisen ryhmän case-tehtävään vastaaminen

30 oppilaan 6-luokalla on alkamassa telinevoimistelujakso. Jakson aikana on tarkoitus kerrata ja harjoitella voimistelun perusliikkeitä, joihin oppilaat ovat jo tutustuneet aiemmilla luokilla. Esimerkiksi kuperkeikka, kieppi, päälläseisonta, vaaka yms. Opettaja jakaa oppilaat taitotason mukaan 3-4 hengen pienryhmiin ja jakaa ryhmille liikkeet niiden vaikeustason mukaan, jotta onnistumisen kokemukset voidaan maksimoida.

Kun ryhmät ovat saaneet omat liikkeensä, he alkavat muistella ja kokeilla liikkeen suorittamista. Liikkeen oikeaoppiseen suorittamiseen mietitään vinkkejä ja pääpointteja, jotka kirjataan ylös. Ryhmän oman pohtimisen jälkeen oppilaille jaetaan tabletit, joiden avulla he etsivät tietoa oman liikkeen suorittamiseen liittyen. Löytämänsä tiedon perusteella oppilaat lähtevät harjoittelemaan liikettään uudelleen ja kuvaavat suorituksia eri suunnista. Jokaisen oppilaan suoritus kuvataan.

Seuraavalla liikunnan oppitunnilla oppilaat menevät jälleen pienryhmiinsä ja aloittavat videoiden tarkastelun ja ryhmäarvioinnin. Arvointia tehdään seuraavien apukysymysten avulla:

  • Onko liikkeessä nähtävissä alku ja loppuasento?
  • Onko vartalon asento oikean suoritustavan mukainen? Onko voimistelijalla hyvä ryhti, ojennetut nilkat ym.?
  • Onko liikerata oikean suoritustavan mukainen?
  • Onko voimistelija osannut ottaa kiintopisteen?

Oppilaat kirjoittavat arviointikysymyksiin vastauksia lyhyesti ranskalaisilla viivoilla. Tässä vaiheessa opettajan tulee olla tarkkana antamassa palautetta oikea-aikaisesti: jos oppilaiden arviointivastauksissa on puutteita tai vastauksia ei löydy, opettaja katsoo videot yhdessä ryhmän kanssa ja auttaa löytämään vastauksia. Palautteen saannin jälkeen oppilaat kuvaavat lopulliset videot, joiden avulla liikkeitä harjoitellaan lopputunnin ajan kiertoharjoitteluna. Videoissa on myös oppilaiden selostus liikkeen suoritustavasta vaihe vaiheelta.

Työskentelyn aikana jokainen oppilaista valmistaa oman Prezi-esityksen, johon kootaan harjoittelu- ja lopullinen video, kirjallisia kommentteja omasta suorituksesta ja sen kehityksestä sekä lopuksi kaverin kanssa tehty haastattelumuotoinen vertais- ja itsearviointi. Arviointihaastattelu tehdään ikään kuin urheilukisoissa toimittajat haastattelevat urheilijoita. Haastattelukysymykset voivat olla seuraavanlaisia:

  • Miltä nyt tuntuu? 
  • Mikä onnistui?
  • Menikö jokin mönkään? Mikä?
  • Mitä meinaat tulevaisuudessa harjoitella?
  • Kiitos kaunis! (smile)

Prezi-esitykset palautetaan luokan omaan pilvipalveluun, josta opettaja katsoo ne ja arvioi oppilaan taidon kehittymistä ja oppilaan itsearviointia. Opettaja lisää palautteensa jokaisen esityksen loppuun joko kirjallisesti tai videona.

 

 

 

 

  • No labels

39 Comments

  1. Miten kuvaamataidon opetuksessa voisi hyödyntää työtapoja, jotka tukevat yhteisöllistä ongelmanratkaisua ottaen huomioon kansainvälisyyden, vuorovaikutustaidot ja teknologian?

    Sanna ja Marika: Onko hyvä? (wink)

  2. teknologian

    Pitäiskö lisätä nimenomaan tietoteknologia, joka mahdollistaa sen kommunikoinnin? 

  3. No nyt on naseva!

     

     

  4. PISA 2015. Draft: collaborative problem solving framework (2013)

    Aloin muodostaa tuohon taustaselvitys-otsikon alle muistiinpanoja tuosta mulle annetusta aineistosta. Tehtäiskö kaikki omia muistiinpanoja tuohon ja kun tavattais niin muokattais yhdessä noista yhtenäinen teksti? (smile)

     

  5. Joo kuulostaa hyvältä! (smile) Mieki listasin nuita Norssin OPS:sta löytyneitä juttuja.

  6. Sanottaisko että on ilmeisesti päässy kielitaito vähän ruostuun...Pikkusen meinaa olla haastavaa tuon artikkelin lukeminen varsinki näin konneelta..Vaikea keskittyä..

  7. HERRANJUMALA teitä! Hirween tehokasta ja tieteellistä, mutta oottakaapa ku mää lisään oman osuuteni (wink)

  8. Alakoulun luokanopettaja Tiina on opettanut jo yli kymmenen vuotta kuvataidetta ja teettänyt oppilaillaan erittäin paljon yksilötöitä, joissa on käytetty piirustuksen ja maalauksen tekniikoita. Oppilaat eivät enää motivoidu tällaisista tehtävistä, vaan valittavat opettajalle muun muassa ainaisesta puu- ja vahavärien käytöstä. Tiina on kuunnellut oppilaittensa mielipiteitä ja päättänyt muuttaa toimintatapojaan suunnittelemalla uudenlaisen kuvataiteen tehtävän. Tiinan ajatuksena on, että työssä hyödynnetään työtapoja, jotka tukevat yhteisöllistä ongelmanratkaisua ottaen huomioon kansainvälisyyden, vuorovaikutustaidot ja kommunikoinnin mahdollistavan tietoteknologian.

    Tuohan on oikein hyvä! Tarviikohan tuossa tarkemmin kertoa mitä luokka-astetta Tiina opettaa vai onko se sitten opetuskokonaisuuden suunnittelevan ryhmän päätettävissä?

    1. Minustaki hyvältä kuulostaa, luokka-aste vois olla paikallaan, tai ainakin jonkinlainen rajaus, jotta kuviksen opsiakin on helpompi hyödyntää. Oisko esim. 5.-6. luokka hyvä niin oppilailla olisi jo perustaidot hallussa ja kansainvälinen kommunikointikin onnistuisi?

      1. Totta, sillä jos työtä tehdessä jo kommunikoinnissa pitää näkyä kansainvälisyys, tarvitaan pikkusen kehittyneempää enkunkielen taitoa kuin alemmilla luokilla!

  9. Tällä hetkellä Tiina opettaa kuudetta luokkaa.

    Great!

  10. Raportointiin tulee sisältyä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä sekä vanhaa kunnon etanapostia!

    Hei mitä sanotte tuosta etanapostista...? (big grin) Minun ja Sannan mielestä se voisi olla hauskaa, jos esimerkiksi materiaalivalintoja halutaan raportoida ja laittaa näytteitä!

    1. Etanaposti on tähänki mennessä toiminu vallan mainiosti, jotenka eiköhän kunnioiteta myös perinteitä (big grin)

  11. Tein tuohon taustaselvitykseen pari alaotsikkoa, mitä mieltä ootte niistä? Millasia siinä vois vielä olla?

     

    Nii ja herrajjumala, taivaan pyssyt ja puupanokset, kuuluko se vuoden 2016 opsi vielä mun vastuualueeseen? Nimim. Selkeä työnjako (big grin) (big grin)

    1. Hyvältä näyttää. Laitan varmaan siitä Norssin opsista sitten suoraan tuohon opetussuunitelmien tarkastelua -otsikon alle niitä juttuja mitä sieltä löyty aiheeseen liittyen?

       

      No eka se 2016 ops oli vissiin sulla vai muistanko väärin että sanoit jotain, että oot siihen jo muutenkin tutustunut? mutta sovittiinko me viimeksi, että mieki sitä sitten katon vai mitenkä? (big grin) Ainakin tuon Norssin ops oli mulla mutta mites teemme tuon toisen kans?

      1. joo, mää kattelin sitä jo jonkin verran mut tehhäänkö niin et katotaan ja kirjotellaan molemmat toisiamme täydentäen? (smile)

  12. Yhteisöllinen ongelmanratkaisu

    Hello ladies!

    Mykkälä on nyt yrittänyt hoitaa omaa osuuttaan elikkä lisäilin tuohon varsinaiseen tekstiosioon settiä  2000-luvun taidoista vuorovaikutustaitojen, yhteistyön ja tieto- ja viestintätekniikan osalta. Minusta ne oli kaikkein olennaisimpia niistä kymmenestä skillssistä. Kaikissa näkyy myös se kansainvälisyys teema. Soljuttelin ne tuonne Sannan tekstin lomaan, koska passasi minusta aivan hyvin sinne välliin. Mietinki nyt tuota otsikkoa, että meninkö sotkemaan jotain vai passaako näin ja keksitään lopuksi sopiva otsikko?

    Kiitti ja kuitti, suihku ja uni koska töihin kuusi viiru seitsemän :---)

    1. Musta tuo on oikein hyvä, että laitoit tonne mun juttujen lomaan tekstiä! Mää vaihdan vaan tuon viimisen pätkän tuosta Yhteisöllinen ongelmanratkaisu -alaotsikon lopusta vähän ylemmäksi, niin tulee yhtenäisempää ja loogisempaa tekstiä. 

  13. Jos Mykkälä on yrittänyt hoitaa omaa osuttaan niin Syri puolestaan on unohtanut oman osuutensa aivan täysin. Vissiin tuo lapsi vie sen verran paljon huomioita että kouluhommat unohtuu heti ko pääsee kotia.. Kirjottelen ko kerkeän!

  14. Projektissa vaadittavat taidot: 21st century skills

    Paransiko/selkiyttikö toi väliotsikko vai otetaanko pois? (tongue) 

    1. Selkeähän se kyllä on noin, mutta mietin sitä pitikö tässä koittaa muodostaa jotenkin yhtenäinen teksti kaikkien lukemista lähteistä vai onko ok että niistä on omat kappaleet ja otsikot niin kuin nyt? (big grin)

      1. ...niin, totta.... (big grin) Mutta nyt kun Piitukin on lisäilly tuonne kampetta opseista niin noihin on kuiten osallistunu useampi tyyppi kirjottaan kappaleita. Miten met tehhään? (big grin) Piitu muuten, tosi hyvvää tekstiä ja hyviin paikkoihin olit lisänny, jeejee!

  15. Mieki nyt lisäilin tuonne tekstin sekaan nuita Norssin OPS:n juttuja. Eikös ne nuihin paikkoihin sovi ihan hyvin? (big grin)

  16. Hehee ei oo totta että mieki saan jotaki tehtyä!  (big grin) Nyt pitäs kollegoiden kattoa että onko kaikki valmista ja ookoo ja silleen (smile)

  17. Arvon kollegat, mun mielestä met ollaan saatu oikeen kattava ja hyvä teksti aikaan!

    1. Siinä painottuu etenkin kaikki ne asiat, mitä tuossa meidän casessa tarvitaan. Mää voisin lisätä jotain vielä työvaiheiden raportoinnista ja dokumentoinnista...

       

      Miten me ollaan teidän mielestä onnistuttu meidän tavoitteissa? (big grin)

  18. Wau tyypit! Tosi hyvältä näyttää! Hienosti ootte saaneet yhdisteltyjä tietojanne ja tosi hyvää tekstiä (smile) Mirkulla paha mieli kun Mirkun tiedot eivät hienosti yhdistyneet (sad)

     

    1. Korjasin kirotusvirheitä ku muuta hyötyä minuusta eei ollu (big grin)(sad)

  19. Jee, tuohan on nyt oikein hyvä! Ette arvaa, mulla nous eilen illalla kuume :s Yritän huomenna päästä sinne tunnille, mutta täytyy tässä vähän kattoa miten tänään alkaa olo helpottaa..

    1. Voi että, paranemisia! Met saatiin muuten ratkaistavaksi tuo Teknoliikka-case, käy tutustumassa siihen! Ei alettu vielä enempää suunnittelemaan jatkosta kun ei oltu kaikki paikalla. Eipä tuota aikaakaan oikeastaan jääny (big grin) 

      1. Ihan mielenkiintoinen tapaus (big grin) ketkä meidän casen sai?  Vois varmaan pääsiäisen jälkeen sitten vähän miettiä, miten aletaan suunnittelemaan ja ratkaisemaan tuota (smile)

  20. Meilä on musiikin sivuaineessa tämä viikko ihan täytteen varattu meän loppuprojektia varten niin voi olla että mulla ei oo aikaa ainaskaan livenä nähä, mutta seuraavala viikola sitte ei oo mittään

  21. Okke, mä oon maanantaina 28.4. vielä aamupäivän käytettävissä, sit oon illan töissä ja loppuviikon Turuus!

    1. Mullekki sopis tuo maanantaiaamupäivä.

  22. Mitä ootte mieltä, pitäiskö meidän suunnitella joku projekti vai uus toimintamalli liikuntatunneille vai mikä muu ois hyvä?