Child pages
  • Suunnitteluhaaste, K I N A
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Käyttäkää tätä dokumenttia työnne suunnittelun pohjana. HUOMATKAA että dokumentti on iteratiivinen eli sitä tulee päivittää työskentelyn edetessä.

Ryhmän jäsenten nimet:

Nina Hirvelä, Anni Esko, Iina Jaakkola, Karoliina Karppinen

Huom! Muistakaa ilmoittaa tämän dokumentin linkki

Ryhmätyöskentelyn suunnittelu

  1. Kuvailkaa suunnitteluhaastettanne. Mitä osa-alueita taustaselvityksenne sisältää? Minkälaisia asioita case-tehtäväänne kuuluu? Miten aiotte vastata toisen ryhmän laatimaan case-tehtävään?


    Suunnitteluhaasteenamme on selvittää, kuinka opettaja voi koulussa vaikuttaa oppilaiden nettikiusaamiseen ja sen ehkäisyyn. Nettikiusaaminen tapahtuu pääsääntöisesti oppilaiden vapaa-ajalla, mutta kiusaaminen vaikuttaa paljon ryhmädynamiikkaan koulussa. Teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto kouluissa edellyttää myös tärkeiden pelisääntöjen läpikäymistä yhdessä oppilaiden kanssa. Nettikiusaaminen on yksi nettikäyttäytymisen kielteisistä ilmiöistä. Toisaalta nettikiusaaminen voi olla hyvinkin piiloista: mikä todellisuudessa on nettikiusaamista? Miten sen voi huomata? Miten puuttua? Ja mitkä seikat tekevät nettikiusaamisen muodoista tyypillisiä? Tärkeä näkökulma olisi muistuttaa jokaista myös nettikäyttäytymisen vastuullisuudesta ja suhteessa "oikeassa maailmassa" tapahtuvaan kommunikointiin saaden oppilaat itse pohtimaan: mitä sanoin toiselle kasvokkain?

    Mannerheimin lastensuojeluliiton internetsivuilla on määritelty ja avattu tarkemmin nettikiusaamista ilmiönä (http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/nettikiusaaminen/., viitattu 28.3.2014). Sivuilla mainitaan, että nettikiusaaminen tuo kiusaamisen kouluajalta usein myös vapaa-ajalle ja kotiin. Merkittävää on myös se, että näissä tilanteissa on usein harvoin läsnä aikuisia. Sivuilla todetaan myös, että nettikiusaamisessa tapahtumia todistaa myös suuri yleisö, mikä tekee kiusaamisesta usein vieläkin nöyryyttävämpää kuin vaikkapa välituntilla tapahtunut kiusaaminen. Toisaalta sivuilla tuodaan myös esille kiusaamisen yhdistymisestä internetin muihin ominaisuuksiin: tiedot leviävät nopeasti ja kuvia on vaikea (jopa mahdoton) saada enää koskaan pois internetistä. Mannerheimin lastensuojeluliiton sivulla on myös eritelty muutamia nettikiusaamisen yleisimpiä tapoja. Näitä ovat muun muassa pilkkaavat viestit, juorujen ja henkilökohtaisten tietojen levittely, ryhmän ulkopuolelle sulkeminen, esiintyminen toisen nimellä ja valokuvien manipulointi. (http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/nettikiusaaminen/., viitattu 28.3.2014.) Näin ollen voidaan sanoa, että nettikiusaaminen voi olla tavoiltaan samantyylisiä kuin vaikkapa koulussa tapahtuva kiusaaminen, mutta toisaalta paljon julmempaa julkisuuden ja näkyvyyden vuoksi.

    Taustaselvityksemme sisältää aiheeseen tarkemman perehtymisen, oppilaiden kanssa aiheen käsittelyä sekä vanhempien kanssa yhteistyön suunnittelua.

    Kuinka aihetta voitaisiin käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kanssa? Voisiko aiheeseen sopia toiminnallinen vanhempain ilta, jossa mukana olisivat myös oppilaat? Missä kulkee opettajan vastuun raja, kuuluuko vapaa-ajalla netissä tapahtuvan kiusaamisen selvittely opettajalle?

     

  2. Mitä asioita teidän tulee huomioida suunnitellessanne taustaselvitystä (kohta B) ja case-tehtävää? (kohta C). Entä vastaustanne toisen ryhmän laatimaan caseen (kohta D) 

    Huomioitaviin asioihin kuuluu taustaselvitystä suunnitellessa ainakin se, että aiheesta täytyy olla tarpeeksi olennaista tietoa, jotta aiheen tärkeys otettaisiin vakavasti. Oppilaiden kanssa aiheen käsittely on osattava toteuttaa niin, että se ei jäisi irralliseksi. Mikäli luokassa on ollut nettikiusaamista on mietittävä oikea lähestymistapa, jotta vaikeaa aihetta olisi mahdollista käsitellä. Yhteistyö vanhempien kanssa pitäisi myös toteuttaa niin, että vanhemmat kokisivat pystyvänsä vaikuttamaan oppilaiden nettikäyttäytymiseen. On tärkeää, että kaikki luokan oppilaiden vanhemmat osallistuisivat yhteistyöhön. Oulun normaalikoulun opsissa aihekokonaisuuksiin sisältyy viestintä- ja medialukutaito. Kasvatuksen yhtenä tavoitteena on opettaa oppilaille sellaisia kansalaistaitoja- ja valmiuksia, että he kykenevät toimimaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kehittämään sitä oman traditiomme pohjalta. Yhteiskunnan mediatisoituminen asettaa koululle haasteita, joihin on löydettävä järkeviä pedagogisia ratkaisuja. Nykyajan lapset elävät kesekellä valtavaa informaatiotulvaa ja median vaikutus heijastuu myös tapakulttuuriin. Tietoyhteiskunnassa eläminen vaatii lapsilta viestinnän käytön perustaitoja ja median vaikutusmuotojen ja mekanismien tajuamista. Mediakasvatuksen tulisi olla prosessi, joka opettaa lapsia tekemään kriittisiä käyttäjä- ja tuottajavalintoja sekä kantamaan niistä vastuuta. Mediakasvatus perustuu kommunikaativisille perustaidoille, joilla tarkoitetaan kuuntelemista, puhumista, lukemista ja kirjoittamista. Mediakasvatuksen tavoitteena on, että oppilas kykenee käyttämään eri viestintävälineitä- ja tekniikkaa, sekä osaa toimia järkevästi ja luovasti uudessa teknologia ja viestintäympäristössä. Tavoitteena on myös, että oppilaan kriittinen medialukutaito-. ja kirjoitustaito kehittyy. (Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma)

    Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) oppilashuollon tehtäviin kuuluu ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisy, johon kuuluu kiusaaminen, väkivalta ja häirintä. Eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien joukosta löytyy Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuus, jossa tavoitteena on, että oppilas oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti. Myös ympäristö- ja luonnontieto aineen keskeisissä sisällöissä on turvallisuus, johon kuuluu kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Tavoitteena on, että oppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä eli tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot, tietää, miten voi tarvittaessa hakea apua itselleen sekä tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiympäristössä. Yläkoulun puolella tulee terveystiedon tavoitteissa myös tavoite, että oppilas osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta. (Opetushallitus, 2004, 25, 42, 172, 202.) 

    Vaikkei nettikiusaaminen ole tällä hetkellä käytössä olevassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa uudessa tekeillä olevissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksissa nettikiusaaminen on esillä. Se mainitaan Oppilashuollon oppaassa yhtenä kiusaamisen muotona, joka on voinut alkaa koulussa ja jatkua virtuaalisesti, tai päinvastoin. Luonnoksessa virtuaalisesta kiusaamisesta käytetään myös nimitystä saippaus (engl. cyberbullying). (Opetushallitus, 2012.)

     

  3. Miten vaiheistatte työskentelyänne? Laatikaa konkreettinen aikataulu ja välitavoitteet työskentelyllenne.
  4. Miten organisoitte ryhmänne työskentelyä? Jakakaa selkeät vastuualueet ryhmän jäsenten kesken. Jokainen on vastuuhenkilö jossain osa-alueessa, mikä sitouttaa jokaisen tiiviimmin osaksi ryhmätyötä.

    Varaamme aikaa työn tekemiselle tietyille päiville, ja päätämme mihin aikaan mennessä on oltava tehtynä tietty määrä.

    Sovittu aikataulu: 
    30.3.2014 Suunnitteluhaaste-osuus valmis. Kaikki edistävät työtä oma toimisesti omalla ajalla. Lisäksi näemme ainakin kerran ryhmän kanssa ja teemme työtä samassa tilassa. VASTUUHENKILÖ: Anni
    10.4.2014 Taustaselvitys valmiina. Case-tehtävä laadittu. VASTUUHENKILÖ, taustaselvitys: Nina, VASTUUHENKILÖ, Case-tehtävä: Iina
    11.4.2014: Tehtävien vaihtaminen ja vastaamisen aloittaminen.
    27.4.2014 Case-tehtävään vastaaminen valmiina. VASTUUHENKILÖ: Karoliina
    7.5.2014 Esittely
               

Pohtikaa vielä seuraavia asioita:                            

  1. Kuinka haastavana pidätte tätä tehtävää? Selittäkää miksi?
    Tehtävä vaikuttaa haastavalta, koska se on niin epämääräinen. Opinnoissa on paljon tehtäviä, joissa pitää itse keksiä ongelmia ja vastauksia niihin.             
       
  2. Millaisen tavoitteen asetatte ryhmätyöskentelylle? 
    Tavoitteena tehdä työ aikataulussa. Olemme sopineet, että kaikki osa-alueet ovat kunnossa hyvissä ajoin huhtikuun lopulla. Menetelmänä tehtävä on joustava, mutta edellyttää jokaiselta vastuullista otetta tehtävään ja omalta osaltaan myös työhön sitoutumista.

  3. Miten aiotte työskennellä ryhmänä, jotta saavutatte tämän tavoitteen? 
    Työnjako on tasapuolinen ja yritämme pysyä aikataulussa yhdessä jakaen vastuuta.

Lähteet

Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivut. Luettavissa: http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/nettikiusaaminen/ Luettu: 28.3.2014

Opetushallitus. (2004.) Perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteet. 

Opetushallitus. (2012.) Oppilashuollon opas. Luettavissa: http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/yksilollinen_oppilashuolto/vakivalta_kiusaaminen_ja_hairinta/kiusaaminen. Luettu 27.4.2014.

Oulun normaalikoulu. (2004.) Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma. Luettavissa:  https://norssiportti.oulu.fi/?5069.

 

  • No labels

5 Comments

  1. Suunnitteluhaasteenamme on selvittää, kuinka opettaja voi koulussa vaikuttaa oppilaiden nettikiusaamiseen

    Aihe on ajankohtainen ja tärkeä.  Johtaako haasteenne opettajakeskeiseen case-tehtävään ja opettajakeskeiseen case-vastaukseen? Miten saatte oppilaat / vanhemmat / nuorisotoimet whatever mukaan tätä asiaa ratkomaan? Tai muut mediakasvatuksesta / monilukutaidosta ym. vastuulliset tahot?

    Vai onko haasteeseenne rakennetukin sisään näitä mainitsemiani osapuolia.. Eli ovatko "opettajan" keinot sellaisia että ne johtavat kuitenkin pois opettjajohtoisesta työskentelystä?

  2. Tehtävä vaikuttaa haastavalta, koska se on niin epämääräinen. Opinnoissa on paljon tehtäviä, joissa pitää itse keksiä ongelmia ja vastauksia niihin.  

    (wink) Hyvä. Se on juuri tarkoituskin.

  3. Mitä olette mieltä nettikiusaamisen määrittelystäni? Käytin siis lähteenä Mannerheimin Lastensuojeluliittoa. Lisäisin tekstiä vähän myös aiheen yleiseen kuvailuun. Onkohan aiheen määrittely riittävä, vai pitäisikö siihen saada vielä jotain lisää?

    Onko jotain muuta, mitä emme vielä ole huomioineet suunnitteluhaasteessamme? Opsia täytyy varmaan vielä ottaa mukaan (smile)

  4. Hyvältä vaikuttaa! Muokkasin/lisäilin teoriaan kans jotain. Määrittely on hyvä, pitääkö meidän vielä itse keksiä jo jotain toimintatapoja/lähestymistapoja kouluun? Vai onko se seuraavan ryhmän homma jatkaa siitä? (smile) Opsia pitää olla (vois verrata uutta ja vanhaa), Anni tais puhua siitä, että katsoo sitä opsia? 

  5. Määrittely on hyvä, ja juu, mä katoin sitä opsia.. En osaa kyllä muihin kysymyksiin vastata, oon vieläki kyllä vähän pihalla (big grin)