© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

Tiedonlähteiden valinta riippuu tiedontarpeesta. Tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja tai virallistietoa; onko kyseessä laajan tieteellisen aineiston kokoaminen tutkimusaiheesta vai yksittäisen faktatiedon etsiminen. Laaja tiedonhaku saattaa edellyttää useita erilaisia hakutapoja. Tietokannat voidaan jakaa viite-, kokoteksti- ja faktatietokantoihin, ne voivat olla monialaisia tai vain tiettyyn tieteenalan tai aihepiiriin keskittyviä. Tehtäessä tiedonhakua on myös huomioitava kuinka kattavia ja syviä tuloksia esim. ajallisesti ja maantieteellisesti tarvitaan.

Tiedontarve

Tiedonlähde

 

Aloitetaan hakua uudesta aiheesta tai halutaan tutkia, mistä tietokannoista löytyy sopivia viitteitä

Tiedonhaun tieteenalaoppaat tai Nellin tietokannat aihealueittain

Tehdään koehakuja eri tietokannoista.

 

Nellin monihaku

Nellin monihaulla voi hakea yhtäaikaisesti useasta eri tietokannasta tai aineistosta.

Halutaan nopeasti muutama viite aiheesta

Monialaiset tietokannat tai käyttöliittymät (esim. ProQuest, Web of Knowledge, EbscoHost)

Monitieteisissä käyttöliittymissä hakuun voi valita mukaan haluamansa eri alojen tietokannat, tai tietokanta on kokonaisuudessaan monitieteinen.

 

Nellin monihaku

Nellin monihaulla voi hakea yhtäaikaisesti useasta eri tietokannasta tai aineistosta.

 

Google Scholar

Hakukone, joka etsii mm. tieteellisiä artikkeliviitteitä.

Halutaan käyttää mahdollisimman spesifiä tietokantaa

Tiedonhaun tieteenalaoppaat tai Nellin tietokannat aihealueittain

Tieteenalaoppaat sisältävät mm. kunkin tieteenalan keskeisiä tietokantoja ja tiedonhaun työkaluja. Nellin Aihealue-välilehdellä aineistoja voi selata aihealueen mukaan joko laajoista tai tarkemmista aihekategorioista. Haku-välilehdellä aineistoja voi hakea esimerkiksi aihealueen tai aineistotyypin mukaan. 

Viittaushaku: ketkä ovat käyttäneet lähteenään esimerkiksi tiettyä artikkelia tai kirjoittajaa

Esim. monialaiset Web of Science ja Scopus, Google Scholar sekä monet tieteenalakohtaiset viitetietokannat

Ks. Viittaushaku

Halutaan seurata, mitä aiheesta julkaistaan jatkossa

Tietokantojen alert- ja RSS-feed -palvelut

Ks. Uutuusseuranta

Edelleen ongelmia tiedonlähteen valinnassa?

Oman tieteenalan informaatikko

Tietopalvelun yhteystiedot

Tiedonlähteen valinnan työkaluja

Tiedonhaun tieteenalaoppaat on useimmissa tapauksissa paras paikka aloittaa tiedonhaku. Tiedonhaun tieteenalaoppaisiin on koottu kunkin tieteenalan keskeisiä tietokantoja ja työkaluja tiedonhakua ja tutkimuksen arviointia varten. Käyttäjillä on mahdollisuus osallistua oppaiden sisällön tuotantoon kommentoimalla jo valmiita sisältöjä tai ehdottamalla uusia.

Nelli-portaalissa tiedonlähteet on jaoteltu sekä tieteenaloittain että tietokantatyypeittäin, ja kunkin tietokannan kohdalta löytyvästä kuvauksesta saa tarkempaa tietoa mm. tiedonlähteen käytöstä, sisällöstä ja kattavuudesta. Lisäksi Nellin monihakua voi hyödyntää tiedonlähteen valinnassa.


Nellin monihakua käytettäessä on muistettava, että kaikki tietokannat eivät ole mukana Nellin monihaussa ja että Nellin hakulogiikka ei toimi samalla tavalla jokaisen tietokannan suhteen. Lisäksi monihaku antaa kerrallaan kustakin tietokannasta vain osan tuloksista. Tietokantojen omat käyttöliittymät tarjoavat huomattavasti laajemmat ja paremmat työkalut hakujen tekemiseen ja hakutulosten arviointiin. Kuvan lähde: <http://www.nelliportaali.fi> 9.4.2009.


 

ProQuestin käyttöliittymässä haun voi kohdistaa yhtä aikaa useaan tietokantaan, kuten esimerkissä hakuun on valittu koko Science & Technology (ProQuest) -tietokantaryhmä. Osumat yksittäisissä tietokannoissa löytyvät hakutuloksista Narrow results- valikosta kohdasta Databases. Kuvan lähde: <http://www.proquest.com/> 8.7.2011.

 

Tietokannan valintakriteerejä

Tiedonhaussa käytettävän tietokannan/tietokantojen valintaan vaikuttavat monet tekijät. Ensisijaisia tekijöitä ovat:

Aihepiiri

Osa tietokannoista on monialaisia, mutta osa keskittyy vain tiettyyn tieteenalaan tai aihepiiriin. Esim. Web of Science kattaa lukuisia tieteenaloja, mutta Fishbase keskittyy pelkästään kalalajeihin. Usein joutuu tekemään hakuja useammastakin tietokannasta, että aihealue tulee katetuksi.

Ajallinen kattavuus

Viitetietokantojen ajallinen kattavuus vaihtelee, mutta pääosa elektronisten lehtien tietokannoista sisältää tietoa 1990-luvulta nykyhetkeen. Myös tietokannan sisällä on yleensä ajallista vaihtelua eri lehtien välillä.
Huomiota kannattta kiinnittää myös siihen, kuinka usein tietokantaa päivitetään.

Tiedon luotettavuus

Arvioitaessa tiedonlähteen luotettavuutta on tärkeää selvittää tiedontuottajan tausta. Onko tuottaja tieteellinen tai ammatillinen asiantuntija vai aatteellisista tai kaupallisista lähtökohdista toimiva. Yliopistokirjastot valitsevat tarjontaansa tietokantoja, jotka soveltuvat tieteellisen tiedon hakemiseen. Laatua voi arvioida myös sen mukaan, onko tietokannassa esimerkiksi analyysityökaluja. Myös tietokantojen sisältämien viitteiden laatu vaihtelee.

Tietokannan hakukieli ja sisällön kieli

Useimpien Oulun yliopiston käytössä olevien kansainvälisten tietokantojen hakukieli on englanti. Viitteet tiivistelmineen ovat englanninkielisiä, vaikka varsinainen julkaisu olisi esim. japaninkielinen.

Aineiston saatavuus

Elektronisten lehtien tietokannoissa artikkelit ovat luettavissa suoraan omalta koneelta, jos käyttöoikeussopimus sen sallii. Viitetietokannoista saatujen lähteiden saatavuus (omasta kirjastosta, muualta Suomesta, verkosta, ulkomailta) on selvitettävä erikseen. Esim. IEEE/IEE electronic library -palvelussa hakutulokset ovat saatavissa suoraan palvelun kautta kokoteksteinä.

Tietokannan helppokäyttöisyys ja käytettävissä olevat työkalut

Mihin kenttiin haku on mahdollista rajata? Voidaanko yhdistää samassa hakulauseessa useampi kuin kaksi hakusanaa? Voidaanko yhdistää erikseen haettuja hakujoukkoja? Sisältyykö tietokantaan sisäänrakennettu asiasanasto tai tesaurus? Voidaanko viitteet siirtää suoraan viitteidenhallintaohjelmaan jne.

Maantieteellinen kattavuus

Tietokantojen maantieteellinen kattavuus vaihtelee. Esimerkiksi taloustieteiden tietokanta ABI/Inform on amerikkalaispainotteinen ja SCIMA taas Aasia- ja Eurooppa-painotteinen.