© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

Asiasanastot ovat apuväline aineistojen hallintaan ja löytymiseen. Asiasanastot on laadittu tiedonhakijan ja sisällönkuvaajan tueksi, jotta tiedonhakija osaisi käyttää samaa termistöä, jota sisällönkuvaaja on käyttänyt. Asiasanastoja käytetään tietokantojen tekemisessä siten, että tietokannoissa olevat julkaisu- ja artikkeliviitteet varustetaan (eli ne sisällönkuvaillaan tai indeksoidaan) asiasanastoista valituilla, julkaisun tai artikkelin sisältöä kuvaavilla asiasanoilla, jotka ovat nähtävissä viitetietokantojen viitteissä asiasanat/descriptors-kentässä. Eri tietokannoissa on yleensä omat tietokantakohtaiset asiasanastonsa.

Kontrolloitua asiasanastoa kutsutaan myös tesaurukseksi. Tesaurus on usein jonkin tieteenalan erikoissanasto, jossa asiasanojen yhteydessä ilmaistaan niiden suhteet muihin asiasanoihin eli viittaukset laajempiin (broader term), suppeampiin (narrower term) ja rinnakkaisiin termeihin (related term. Synonyymien kohdalla voidaan ohjaustermeillä kehottaa käyttämään tiettyä termiä (käytä/use, korvaa termin/used for).


Esimerkiksi ProQuestin tesauruksessa "decision support systems" - termin voi valita suoraan asiasanahakuun Add to search -painikkeella. Lisäksi voi tarkastella mm. termillä korvattavia ja muita asiaan liittyviä termejä.

Kuvan lähde: ProQuest <http://search.proquest.com> 3.7.2013


Sanastot voivat olla luonteeltaan myös yleisiä, tietokannoista ja aihealueista riippumattomia, kuten Yleinen suomalainen asiasanasto.
Kuvan lähde: Yleinen Suomalainen Asiasanasto <http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/> 2008

Jos viitteitä löytyy vähän, kannattaa haussa käyttää asiasanastosta löytyvää laajempaa termiä. Jos taas viitteitä tulee paljon, kannattaa haussa käyttää suppeampaa termiä. Huomaa, että rinnakkainen termi ei ole yhtä kuin synonyymi.

Esimerkkejä asiasanastoista: VESA Verkkosanasto (Kansalliskirjasto), muita asiasanastoja.

  • No labels