© University of Oulu

Skip to end of metadata
Go to start of metadata

The license could not be verified: License Certificate has expired!

Tieteelliset aikakauslehdet

Tieteellinen aikakauslehti on ensisijainen tieteellisen tiedon julkaisukanava, koska juuri aikakauslehdessä julkaiseminen määrää sen, kenen nimiin uusi tutkimustulos tulee. Tieteelliset aikakauslehdet ovat tutkijoiden hallitsemia julkaisukanavia, jotka toteuttavat kollegiaalista laadunvarmistusta.

Oman alan tieteellisten aikakauslehtien etsimiseen on tarjolla monenlaisia työkaluja. Nelli-portaalissa Oulun yliopistoon tilattuja elektronisia lehtiä on mahdollista hakea aihealueittain. Oulun yliopistossa on myös käytössä maksullisia tietokantoja, kuten Journal Citation Reports ja Ulrichsweb Global Serials Directory, joista voi hakea oman alan lehtiä. Lisäksi Internetissä on useita erilaisia ja eri laajuisia vapaasti käytettäviä lehtitietokantoja. Vapaasti verkossa käytettäviä Open Access -lehtiä voi hakea erillisistä tietokannoista. Aloittaisia lehtilistoja on myös monien kustantajien www-sivuilla.

Tietokannat

Oulun yliopistoon tulevat elektroniset lehdet löytyvät Nelli-portaalin kautta. Lehtiä voi hakea nimekkeellä tai sen osalla, ISSN-numerolla tai selata aihealueen tai kustantajan mukaan.
Nelli-portaalin aihealuehaulla Earth Sciences - Environmental Geology löytyy 33 elektronista lehteä, joihin Oulun yliopistolla on käyttöoikeus. Lisätietoa lehdestä, kuten lyhenteistä ja nimekkeen muutoksista, saa i-painikeesta. SFX -painikkeen takaa löytyvät mm. tietokannat tai palvelut, joiden kautta lehti on käytettävissä, sekä mm. linkki Ulrichsweb Global Serials Directory - tietokantaan.
Kuvan lähde: Nelli -portaali <http://www.nelliportaali.fi> 22.10.2009.

Thomson Reutersin tuottama Journal Citation Reports eli JCR on lehtien arviointiin erikoistunut tietokanta, josta voi etsiä oman alansa keskeisimpiä ja arvostetuimpia lehtiä. Tietokanta sisältää noin 10 000 lehteä, mutta sen kattavuus vaihtelee aloittain. JCR ryhmittelee lehdet aihealueisiin siten, että jokainen lehti kuuluu ainakin yhteen lehtiryhmään, mutta se voi kuulua myös useampaan ryhmään.
Esimerkissä on valittu aihealueen Mathematics-lehdet ja niiden lehtikohtaiset tiedot järjestettynä lehden Impact Factor -arvon mukaan.
Kuvan lähde: JCR (Thomson Reuters) <http://www.isiknowledge.com/JCR> 9.6.2009.

JCR:n aihelaueen Mathematics lehdet järjestettynä lehden Impact Factor -arvon mukaan. Lehdestä saa lisätietoa lehden nimen lyhenteen linkistä.
Kuvan lähde: JCR (Thomson Reuters) <http://www.isiknowledge.com/JCR> 9.6.2009.

Ulrichsweb - Global Serials Directory sisältää tietoja yli 300 000 julkaisusta. Se luokittelee julkaisut oman Ulrich's Subject Headings jaottelun mukaan, joka pääosin perustuu Congressin kirjaston aihejakoon. Ulrichswebistä voidaan hakea julkaisuja mm.aihealueen mukaan, lisäksi halutessaan voi tarkentaa vain referee-lehtiin kuten kuvan esimerkissä tai esim. niihin lehtiin, jotka sisältyvät Journal Citation Reports (JCR)-tietokantaan.
Kuvan lähde: Ulrichsweb <https://ulrichsweb.serialssolutions.com> 7.7.2011.

Genamics Journalseek -tietokanta sisältää tiedot  4240 kustantajan yli 94000 tieteellisestä lehdestä. Lehtiä voi selata aihealueen mukaan tai hakea suoraan lehden nimellä tai ISSN-numerolla. Lehdistä on saatavissa seuraavat tiedot: kuvaus lehden sisällöstä, lehden nimi ja lyhenteet, ISSN-numero, aihealue ja linkki lehden kotisivulle. Tietokannassa lehtiä voidaan selata aihealueen mukaan.
Kuvan lähde: Genamics JournalSeek <http://journalseek.net/> 9.6.2009.

Open Access -lehtiä voi hakea aihealueen mukaan Lundin yliopiston kirjaston ylläpitämästä Directoty of Open Access Journals -palvelusta (DOAJ). Palvelu sisältää noin 2000 vertaisarvioitua Open Access -lehteä.
Esimerkissä on haettu Open Access -lehtiä DOAJ-palvelusta aihealueesta Chemistry / Analytical Chemistry. DOAJ Content -linkistä saa tiedot lehden saatavuudesta DOAJ:n kautta. Lehden nimen linkistä pääsee itse lehteen.
Kuvan lähde: DOAJ <http://www.doaj.org/> 9.6.2009.

Informatics Ltd:n tuottama Open J-gate sisältää Open Access lehtiä, joista osa on vertaisarvioituja. Lehtiä voi hakea aihealueen mukaan.
Aihealueen Biology lehdet Open J-gates -palvelussa. Lehden nimen linkistä pääsee lehden www-sivuille.
Kuvan lähde. Open J-gate <http://www.openj-gate.com/ > 9.6.2009.


Kustantajien www-sivut


Kustantajien kotisivuilta on lehtiluetteloita, joissa lehdet on listattu sekä aakkosittain että aihealueittain. Sivuilta on myös esimerkiksi kirjoitusohjeita artikkelin kirjoittajille ja hintatietoja lehdentilaajille. Oulun yliopistossa käytössä olevat eri kustantajien lehtipaketit ovat Nellissä.

Nature Publishing Groupin www-sivuilla voi hakea sen kustantamia lehtiä aihealueen mukaan.
Kuvan lähde: Nature Publishing Group< http://www.nature.com/npg/> 9.6.2009.

Tieteelliset kirjat

Tieteelliset kirjat antavat tutkimusaiheesta tai alasta kattavan yleiskuvan, mutta eivät yhtä ajankohtaista ja täsmällistä tietoa kuin aikakauslehtiartikkelit. 

Oman alan kirjoja voi hakea Oulan lisäksi myös Meinda-yhteistietokannasta. Melinda on Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Tilastokirjaston tietokanta, joka sisältää tietoja näiden kirjastojen painetuista ja osittain myös elektronisista aineistoista. Teosten viitetiedoissa on nähtävissä omistavan kirjaston lisäksi saatavuustiedot. Jos kirja on lainattavissa muualta kuin Oulun yliopiston kirjastosta, voi siihen tehdä kaukopalvelutilauksen. Kaukopalvelu on maksullista. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta asiakkaat voivat itse  tilata yhteislainauksen avulla maksutta kirjalainoja ja artikkelikopioita.

Muita työkaluja kirjojen hakemiseen ovat kustantajien www-sivut, joissa on usein mahdollisuus selata kirjoja aihealueen mukaan, sekä suurten verkkokirjakauppojen tietokannat. Wikipedian lista kustantajista http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_English_language_book_publishers

Vapaasti verkossa saatavia kirjoja on mm. Gutenberg-palvelussa. Vertaisarvioituja open access -kirjoja löytyy Directory of Open Access Books (DOAB) -sivustolta.

 

 

Oxford University Pressin sivuilla kirjoja voi hakea aihealueittain laadituista luetteloista.
Kuvan lähde: Oxford University Press <http://www.oup.com/> 9.6.2009.

Macmillanin www-sivuilla on erillinen tieteellisen kirjallisuuden sivusto, jossa kirjoja voi hakea aihealueen mukaan.
Kuvan lähde: Macmillan <http://us.macmillan.com/splash/academic/index.html > 9.6.2009.

Konferenssijulkaisut

Uudet tutkimustulokset raportoidaan usein ensimmäisen kerran konferensseissa. Konferenssijulkaisut ovat siten hyvä uuden tiedon lähde. Konferenssijulkaisut ilmestyvät joko ennen konferenssia tai muutaman kuukauden sen jälkeeen, ja sisältävät konferenssiesitelmäartikkelit tai yhteenvedot. Konferenssijulkaisuja ja -artikkeleita voi olla vaikea saada käsiinsä, koska ne kuuluvat usein nk. harmaaseen kirjallisuuteen, joka on tarkoitettu vain suppeaan jakeluun. Usein ne jaetaan vain konferenssin osallistujille, joiden kautta niitä voidaan saada myös yliopiston kirjastoon. Konferenssijulkaisuja julkaistaan monella tavalla: erillisinä julkaisuina, julkaisusarjoissa tai lehtien erikoisnumeroissa. Joskus vain abstraktit julkaistaan ja varsinainen artikkeli täytyy pyytää kirjoittajalta henkilökohtaisesti. Tulossa olevista ja viimeaikaisista konferensseista löytyy usein tietoja Internetistä konferenssien esittelysivuilta, joista osalla on myös tietoja konferenssijulkaisuista.

Konferenssiartikkeleita voi hakea niihin erikoistuneista tietokannoista, kuten Conference Papers Index ja ISI Proceedings tai konferenssiartikkeleita sisältävistä viitetietokannoista. Lisäksi konferenssiartikkeleita ja esitelmiä voi hakea Open Access -arkistoista ja tutkijoiden omilta www-sivuilta.

Interdok-sivustolla on tietoa konferensseista aihealueittain.
Kuvan lähde: Interdok <http://www.interdok.com/ > 9.6.2009.

Web of Conferences -sivusto sisältää tietoa konferensseista ja sivustolla voi hakea aihealueen mukaan konferenssijulkaisuja, jotka on julkaissut EDP Sciences.
Kuvan lähde: Web Of Conferences <http://www.webofconferences.org/> 9.6.2009.

Patenttijulkaisut

Kaikki teknisesti ja taloudellisesti merkittävät ratkaisut on pyritty suojaamaan patentilla. Patenttijulkaisuja ovat patenttihakemukset ja myönnettyjen patenttien julkaisut. Ne sisältävät teknisten ratkaisujen yksityiskohtaisia kuvauksia, juridista tietoa oikeuksista ja liiketoiminnallista tietoa kilpailijoista. Suurinta osaa tästä tiedosta ei koskaan julkaista missään muualla. Patentti-informaatiota on helposti saatavilla ja siitä on muodostunut maailmanlaajuinen tiedonlähde. Julkiseksi tulleet patenttihakemukset ja myönnettyjen patenttien julkaisut ovat kaikkien vapaasti haettavissa internetissä patenttivirastojen tietokannoissa. Tärkeimmät niistä ovat Espacenet ja USA:n patenttiviraston tietokannat.

Patentteja voidaan hakea tietokannoissa aihetta kuvaavilla hakusanoilla, patentinhakijan (yrityksen, organisaation tai henkilön) nimellä, patenttinumerolla ja patenttiluokituksen avulla. Käyttökelpoinen hakutapa on usein patenttiluokitus, koska esimerkiksi hakusanoilla hakemien ei useinkaan tuota tulosta, koska esimerkiksi Espacenet-tietokannassa on vain patentinhakijan laatimat otsikot ja tiivistelmät, eikä niihin ole aina haluttu käyttää aihetta parhaiten kuvaavia sanoja.

Patenttiluokitus on hierarkkinen ja muodostuu kahdeksasta päälohkosta. Nämä jakaantuvat edelleen luokkiin, alaluokkiin, pääryhmiin ja alaryhmiin. Luokitusta kuvataan numeroin ja kirjaimin. Käytetyin luokitus on kansainvälinen patenttiluokitus (IPC), joka on saatavissa osoitteessa
http://www.wipo.int/classifications/fulltext/new_ipc/index.htm. Euroopan patenttivirasto käyttää kansainvälisestä luokituksesta johdettua tarkempaa eurooppapatenttiluokitusta (ECLA), joka on saatavissa osoitteessa http://v3.espacenet.com/eclasrch. Kolmas keskeinen luokitus on USA:n patenttiluokitus (USPTO), joka on saatavissa osoitteessa http://www.uspto.gov/go/classification/.

Esimerkki kansainvälisestä patenttiluokituksesta. Kuvassa päälohkon A Human Necessities luokan Agriculture tarkempaa luokitustasoa.
Kuvan lähde: Word Intellectual Property Organization <http://www.wipo.int/classifications/fulltext/new_ipc/index.htm> 9.6.2009.


Keskeisimpiä patenttijulkaisuja sisältäviä tietokantoja ovat patenttivirastojen tietokannat. Espacenet-palvelu osoitteessa http://fi.espacenet.com/ on Euroopan patenttiviraston maksuton palvelu, joka sisältää yli 30 milj. keksinnön tiedot eri maista, osittain jopa 1920-luvulta lähtien. Espacenet sisältää kahdenlaisia tietokantoja: maailmanlaajuisten patenttien tietokannan ja kansallisia tietokantoja. Tietokannoista saa patenttijulkaisujen englanninkieliset otsikot, tiivistelmät ja julkaisut kokonaisuudessaan, mikäli patenttia on haettu englanninkieliseen maahan. Muut virastokohtaiset tietokannat sisältävät yleensä vain kaksi viimeistä vuotta ja ne ovat alkuperäiskielisiä.

Kullakin patenttivirastolla on lisäksi omat tietokantansa, joissa on vain kyseisen viraston julkaisut. Keskeinen on esimerkiksi USA:n patenttiviraston tietokanta, joka sisältää vain USA:n hakemukset ja patentit osoitteessa http://www.uspto.gov/patft/.

Patenttijulkaisuja on myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) omassa PatInfo-tietokannassa osoitteessa http://patent.prh.fi/patinfo/. PatInfo-patenttirekisteri sisältää mm. suomalaiset (FI) hakemukset voimassaolotietoineen vuodesta 1960 lähtien, patentti- ja hyödyllisyysmallilehdet ja patenttihakemusten viikkoluettelon.

Esimerkki espacenet-tietokannan sisältämästä patenttijulkaisun alkuperäisdokumentista.
Kuvan lähde: espacenet <http://ep.espacenet.com/> 22.10.2009.

 

Tutkimusraportit

Tutkimusraportit esittävät ajankohtaisia tutkimustuloksia tutkimuslaitoksilta, viranomaisilta ja yrityksiltä. Raportit ovat usein saatavissa suoraan laitosten ja viranomaisten www-sivuilta. Yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten tutkimussivuille löytyy linkkejä esimerkiksi Suomen Tieteen ja teknologian tietopalvelujen sivuilta.

Geologian tutkimuskeskus julkaisee  www-sivuillaan laitoksessa tehtyjen tutkimusten tutkimusraportit Tutkimusraportti-julkaisusarjassa.
Kuvan lähde: geologian tutkimuskeskus  <http://en.gtk.fi/> 22.10.2009.

 

Metsäntutkimuslaitos julkaisee tutkimusraportteja Metlan työraportteja -sarjassa, joka on luettavissa vain Internetissä.
Kuvan lähde: Metsäntutkimuslaitos <http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/index-en.htm> 22.10.2009.

Open access -arkistot

Open access -arkistot ovat tieteellisten artikkelien ja muun digitaalisen aineiston tietovarastoja, jotka ovat joko laitoskohtaisia (institutional repositories) tai aihekohtaisia (subject-based archives).

Arkistot antavat monia etuja verrattuna omalla www-sivuilla julkaisemiseen, kuten indeksointipalveluja, julkaisun saatavuuden Google scholarin ja OAIsterin kautta sekä pysyvän URL-osoitteen, jolla julkaisuun voi viitata. Open access -arkistot voivat sisältää julkaisujen preprint-versioita (author's preprint), jotka eivät vielä ole käyneet läpi vertaisarviointia tai postprint-versioita (author's postprint), jotka on vertaisarvioitu ja joihin on tehty asianmukaiset korjaukset, mutta joka ei ulkoasultaan vastaa julkaistua artikkelia (publisher's postprint). Open access -arkistointi vaatii luvan kustantajalta, jonka lehdessä artikkeli virallisesti julkaistaan. Suurin osa kustantajista sallii arkistoinnin. Artikkelien lisäksi open access -arkistot sisältävät konferenssijulkaisuja, teknisiä tiedonantoja, opinnäytteitä sekä muuta elektronista aineistoa, kuten kuvia ja videoita.


Yliopistojen ylläpitämien open access -arkistojen määrä ja niihin tallennettujen julkaisujen määrä on lisääntynyt viime vuosina.
Kuvan lähde: Harnad, S. et al. 2008.

Ranking Web of World Repositories tuottaa rankinglistoja maailman tieteellisistä Open Access arkistoista, jotka kuuluvat Registry of Open Access Repositories (ROAR) ja The Directory of Open Access Repositories (OpenDOAR) -hakemistoihin. Lista rankingiin kuuluvista arkistoista on saatavissa osoitteessa http://repositories.webometrics.info/en. Arkistojen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraavien kvantitatiivisten web-indikaattoreiden avulla:

Size (S). Sivujen lukumäärä, jonka neljä suurinta hakukonetta, Google, Yahoo, Live Search and Exalead, löytävät.
Visibility (V). Ulkoisten linkkien lukumäärä, jonka Yahoo Search and Exalead löytävät.
Rich Files (R). Pdf-formaatissa olevien tiedostojen lukumäärä, jonka Google ja Yahoo löytävät.
Scholar (Sc). Artikkeleiden keskimääräinen normalisoitu lukumäärä, joka perustuu Google scholarin löytämiin artikkelin kokonaislukumääriin ja vuosien 2001 ja 2008 välillä julkaistujen artikkeleiden lukumäärään.

Top Portals World rank ja Top Institutional Repositories World rank.

Esimerkkejä Open access -arkistoista

 

Directory of Open Access Journals (DOAJ) -arkisto sisältää tuhansia open access -lehteä. Hakujen lisäksi lehtiä voi listata eri kriteerien perusteella: By Subject | By Country | By License | By Publication charges.

Vertaisarvioituja open access -kirjoja löytyy Directory of Open Access Books (DOAB) -sivustolta.

 

Griffith Research Online on Griffithin yliopiston open access -arkisto, johon yliopiston tutkijat tallentavat artikkeleidensa rinnakkaisjulkaisut, konferenssiesitelmät, kirjoissa julkaistut artikkelit sekä muut julkaisut aina kun se on mahdollista.

Griffith Research Online on laitoskohtainen open access -arkisto
Kuvan lähde: Griffith Research Online <http://www98.griffith.edu.au/dspace/> 10.11.2008.

Griffithin yliopiston Griffith Research Online -arkisto kerää kolmentasoista käyttötilastoa: koko arkiston laajuiset käyttötilastot, julkaisukohtaiset käyttötilastot ja kirjoittajakohtaiset käyttötilastot. Kuvassa on koko arkistoa koskevia kuukausittaisia käyttötilastoja. 
Kuvan lähde: Griffith Research Online <http://www98.griffith.edu.au/dspace/> 10.11.2008.

ArXiv.org osoitteessa http://arxiv.org/ on alun perin fysiikan alan open access -arkisto, joka on myöhemmin laajentunut myös matematiikan, tietojenkäsittelyopin, kvantitatiivisen biologian ja tilastotieteen aloille. Tällä hetkellä sitä ylläpidetään Cornellin yliopistossa National Science Foundationin rahoituksella. Se sisältää preprint-julkaisuja (käytetään myös nimeä e-print). Arkisto on jaettu alanmukaisiin osiin ja siinä on monipuoliset hakuominaisuudet sekä RSS-syötteiden tilausmahdollisuus.

ArXiv.org on aihekohtainen open access -arkisto, jonka sisältöä voi selata aihealueittain.
Kuvan lähde: < http://arxiv.org/> 22.5.2009.

Työkaluja open access -arkistojen ja artikkelien hakemiseen

 

Registry of Open Access Repositories (ROAR) osoitteessa http://roar.eprints.org/ on Southamptonin yliopiston ylläpitämä open access -arkistojen kokoelma.

Registry of Open Access Repositories sisältää yli 1300 open access -arkistoa ja monipuoliset hakuominaisuudet sekä arkistojen että niiden sisällön hakemiseen.
Kuvan lähde: ROAR <http://roar.eprints.org/> 22.5.2009.

Directory of Open Access Repositories (OpenDOAR) osoitteessa http://www.opendoar.org/  on Nottinghamin yliopiston ylläpitämä open access -arkistojen kokoelma. Se sisältää valikoituja open access -arkistoja, joiden laadun OpenDOAR on varmistanut.

OpenDOAR sisältää monipuoliset haku- ja selailuominaisuudet, joilla voi hakea open access -arkistoja ja niiden sisältöä.
Kuvan lähde: OpenDOAR <http://www.opendoar.org/> 22.5.2009.

OAIster osoitteessa http://www.oaister.org/ on OAI-yhteensopivien open access -arkistojen muodostama maailmanlaajuinen virtuaaliarkisto, jota voidaan käyttää samaan tapaan kuin kaupallisia viite- tai artikkelitietokantoja. OAI-yhteensopivat arkistot noudattavat yhteistä protokollaa ja niillä on yhteensopiva metadata, joka mahdollistaa niiden sisältöjen keskinäisen kommunikoinnin.

OAIster on Open Access -arkistojen virtuaaliarkisto, jossa on myös monipuoliset hakuominaisuudet.
Kuvan lähde: OAIster < http://www.oaister.org> 22.5.2009. 

Web Citation Index on Thomson Reutersin tuottama (on osa ISI Web of Knowledge -portaalia) uusi tietokanta, joka indeksoi open access -pohjaisten sekä yliopistojen ylläpitämien että alakohtaisten arkistojen julkaisuja. Arkistot kattavat biologian, humanistiset tieteet, lääketieteen, fysiikan ja yhteiskuntatieteen alat. Saatavissa on sekä abstraktit että linkit PDF- tai PostScript-muotoisiin kokotekstidokumentteihin.

Web Citation Index on kehitetty yhteistyössä NEC:in kanssa ja se sisältää CiteSeerin ominaisuuksia, kuten automaattisen viittauksien indeksoinnin, jossa ohjelmisto etsii OAI-yhteensopivan metadatan kautta arkistoista kokotekstidokumentteja sekä niihin kohdistuvia viittauksia ja yhdistää ne dokumenttiin, johon viittaukset kohdistuvat. Thomson Reutersin toimituskunta arvioi ja valitsee kuitenkin aina tietokantaan mukaan otettavat arkistot niiden tason takaamiseksi.