Child pages
  • Miten haen töitä?
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Tällä sivulla pohditaan työnhakua. Nostalginen mielikuva moninaisista työpaikkailmoituksista ja selkeästä hakuprosessista pitää harvemmin enää paikkaansa. Onnistunut työnhaku perustuu nykypäivänä seuraaviin ominaisuuksiin:

  • Omien taitojen ja vahvuuksien selkeä tiedostaminen
  • Taitojen kääntäminen "myyntipuheeksi" työnhakuteksteissä ja haastatteluissa
  • Aktiivinen ja järjestelmällinen ote työmarkkinoiden tutkailussa ja yhteydenotoissa mahdollisiin työnantajiin
  • Olemassaolevien yhteyksien hyödyntäminen eli "verkostointi"

Sari, suunnittelija: Tilaisuudet tulee niille, jotka aktiivisesti hakee tilaisuuksia. Näyttää aluksi toivottomalta, että työnhaku ei tuota tulosta. Mutta kun jatkaa sinnikkäästi, tulee vastaan oikea paikka ja aika, jolloin kaikki natsaa. Näitä ne tarinat on, kun ihmiset on saaneet työpaikkoja: sattumaa ei tule, jos ei itse toimi aktiivisesti ja hae sattumaa.Töitä löytyy niille, jotka niitä hakee. Ja niille, jotka tietää, mitä haluaa.

Miten taidot myydään työnantajalle?

Työnantaja haluaa tietää, minkälaisia tehtäviä sinulle voisi antaa. Ensimmäinen askel omien taitojen myymiseen on niiden tiedostaminen! Tähän saat Kieliasiantuntijan taidot -osiosta lisävinkkejä. Tutkintotodistus ei ole ainoa todistus pätevyydestä, vaan työnantaja haluaa tietää, mitä käytännössä koet osaavasi.

Sari, suuunnittelija: ohjaustyössä työnantajien yleisin kommentti oli, että opiskelijat eivät tiedä, mitä osaavat, mitkä ovat vahvuudet, missä voisi vielä kehittyä. Työnantajaa ei kiinnosta se, mitä olet opiskellut, vaan se, mitä osaat. Opintojen tulos pitää oppia kääntämään osaamiseksi.

Työnhakutekstit: CV, hakukirje

Kun tietoisuus omista vahvuuksista lisääntyy, voit alkaa muotoilemaan niitä omaksi "mainostekstiksi", eli työhakemuksen sisällöiksi. Perinteisesti näitä ovat CV/ansioluettelo sekä työnhakukirje, josta ilmenee motivaatiosi ja perustelusi työnhaulle. On helppoa ajatella, että nämä ovat yksinkertaisia dokumentteja, joihin vain listataan tehdyt työt ja tutkinnot ja kerrotaan, että työpaikka olisi mukava. Näin ei kuitenkaan ole: yleensä ottaen mahdollinen työnantaja saa nähtäväkseen tusinoittain ja sadoittain hakemuksia, joista iso osa periaatteessa sopii työnkuvaan kokemuksen tai koulutuksen osalta. Miten työntantaja sitten valitsee työnhakijan? Voittajia ovat hakijat, jotka jäävät mieleen ja syitä tähän voi olla monia: erityisen vahva osaaminen tiettyyn työtehtävään, hakemuksesta välittyvä motivaatio ja sopivat luonteenpiirteet, tai vaikka hakijan mielenkiintoiset harrastukset. Työnhaku on aina sosiaalinen tilanne ja työhön valitsija on ihminen siinä missä kaikki muutkin. Lähesty siis häntä ihmisenä: mielenkiintoisena ja osaavana sellaisena!

Eeva, viestintätyöläinen: Persoonallisuus on myös työkalu. Firmojen työntekijät eivät koostu geneerisestä massasta kasvottomia pelottavia asiantuntijoita, vaan he ovat samoja ihmisiä kuin muutkin. Heillä on mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia ja sillä perusteella hakijat jäävät heille mieleen. "Se hakija oli mielenkiintoinen 'siksi että', soitapa sille". Erottukaa joukosta sillä, ketä oikeasti olette.

Kieliasiantuntijan vahvuuksia työnhaussa ovat hyvä kielitaito ja kielenkäyttötaito. Jos työkokemus onkin vielä vähäinen, vakuuta työnantaja luovuudellasi ja hyvällä itseluottamuksellasi. Kohdista huomio siihen, mitä osaat ja haluat oppia, älä siihen, mitä puuttuu! Alumnit ovat yhtä mieltä siitä, että taito kasvaa tehdessä, ja aluksi pitää uskaltaa väittää osaavansa vähemmänkin tuttuja juttuja. Motivoituneelle ja fiksulle tulokkaalle työnantaja uskaltaa antaa uudenlaisiakin tehtäviä.

Parannat mahdollisuuksiasi huomattavasti räätälöimällä hakemuksen kunkin mahdollisen työnantajan mukaan. Jos olet kiinnostunut työnantajasta tai työpaikasta, käytä silloin aikaa yksityiskohtien selvittämiseen: kysy, mitä työnkuvaan kuuluisi, minkälaista tyyppiä haetaan, tai minkälaisia tarpeita työnantajalla yleensä voisi olla. Tee tarkat muistiinpanot ja sisällytä juuri samat asiat hakemukseesi. Jos kokemus- tai koulutuspuolella on vähemmän sisältöä, panosta motivaatiokirjeeseen ja korosta vahvuuksiasi.

Tarja, kääntäjä: Myös CV ja hakukirje on näyte: niistä pitää näkyä luovuus ja kielitaito ja kielenkäyttötaito.

Eeva, viestintätyöläinen: CV:n kirjoituskursseista voi olla paljon hyötyä, mutta usein ei sanota, että CV voi olla muukin kuin A4-paperi. CV voi olla esimerkiksi verkkosivu. Jos kiinnostaa työ esimerkiksi sosiaalisen median tai muuten teknologian parissa, miksi et laittaisi CV:n verkkoon?

Fiksu työnhakija soittaa potentiaaliselle työnantajalle ennen hakemuksen lähettämistä tai sen jälkeen! Tämä on varma keino erottua joukosta, sillä monet eivät uskalla soittaa. Yksityiskohtaiset kysymykset työpaikasta saavat sinut vaikuttamaan kiinnostuneelta. Aina kannattaa myös tarkistaa, onko jonkin ilmoituksessa mainitun taidon puuttuminen ehdoton este, sen sijaan, että jättäisit hakemuksen vain tekemättä. Työhön sekä persoonaltaan että taidoiltaan sopivan työntekijän löytäminen voi olla yllättävän vaikeaa; älä turhaan vähättele itseäsi.

Mistä työpaikkoja löytää?

Todella iso osa työpaikoista jää nykyään kokonaan mainostamatta. Työntekijät löytyvät usein verkostojen kautta, mutta myös avoimilla hakemuksilla on merkitystä. Jos työnantaja saa yhteydenoton mielenkiintoiselta ihmiseltä, jolla on hyödyllisiä taitoja, saattaa työpaikka yhtäkkiä syntyä jopa tyhjästä. Älä siis odota työpaikkailmoitusta vaan ota rohkeasti yhteyttä paikkoihin, jotka kiinnostavat sinua. Paikkojen etsinnän voit aloittaa vaikka listaamalla itseäsi kiinnostavia aloja ja hakemalla niillä toimivia organisaatioita, tai kyselemällä ystäviltä/tutuilta/perheenjäseniltä heidän työpaikoistaan.

Alumnit kertovat monenlaisista tavoista ottaa yhteyttä työnantajiin, mm:

  • Firmojen nettisivujen selailu, yhteydenotot ja tarjoukset sisältöjen parantamisesta ja kääntämisestä
  • Soitot koulujen toimistosihteereille tai rehtoreille, tarvitsevat usein sijaisia lyhyellä varoajalla eivätkä jaksa etsiä
  • Satunnaiset pikkuhommat tuttujen firmoille, työnvälitystoimistojen kautta, harjoituspaikkojen kautta, joista kehittyy työpaikka

Sari, suunnittelija: Työnhaussa tärkeintä on rohkeus yrittää ja peräänantamattomuus, sinnikkyys, jos on joku unelma ja tavoite, epäonnistumisista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Kyky osoittaa työnantajalle että oikeasti on joku asia josta välittää, on matkalla jonnekin ja on miettinyt, mitä haluaa.

Muutamia linkkivinkkejä:

Työtä osaajille:
www.duunaamo.fi

Kaupungin sijaisrekisteri:
http://www.ouka.fi/oulu/tyo-ja-elinkeinot/sijaisrekisteri

TE-palveluiden avoimet työpaikat:
http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/

Mistä työkokemusta?

Työnantajat arvostavat kaikenlaista kokemusta, ei pelkästään palkkatöistä hankittua. Harrastukset, sivuaineopinnot ja vaihtojaksot antavat monenlaisia valmiuksia, pääaineopinnoista puhumattakaan. Tärkeää on kuitenkin myös saada kosketusta työelämään. Työnäytteiden keräämisessä kannattaa olla aktiivinen ja käyttää mielikuvitusta; palkkatöiden lisäksi työkokemukseksi lasketaan muukin:

  • Ilmaiset harjoittelut kartuttavat työkokemusta ja usein myös opintopisteitä - ota selvää opintoon sisällytettävistä työharjoittelujaksoista. Työnantajat ottavat mielellään harjoittelijoita ja hyvä harjoittelija huomataan ja muistetaan, kun palkkatöitä tulee jakoon.
  • Järjestötyö antaa näyttöjä vastuullisuudesta ja monista työelämässä hyödyllisistä taidoista.
  • Vapaaehtoistyö avartaa maailmankatsomusta ja antaa valmiuksia moneen.

Lisäksi alumnit kommentoivat kokemuksen keräämistä heidän aloillaan:

Kääntäjän uralle haluavan tulee kerätä näyttöä tehdystä työstä. Käännöstoimistot lähettävät uusille hakijoille käännöstestin, jonka perusteella voi päästä heidän listoilleen. Yksittäisiä asiakkaita voi alkaa keräilemään tekemällä pieniä projekteja halvalla tai jopa ilmaiseksi (esimerkiksi opinnäytetöiden tiivistelmät), tai tarjoamalla jotain räätälöityä palvelua (esimerkiksi nettisivun käännös) firmoille. Hyvästä työstä sana kiirii ja töitä alkaa kertymään. Asiakkaille täytyy osata kertoa, minkälaisia käännöstöitä olet tehnyt ja kuinka kauan.

Viestinnästä kiinnostunut voi kerätä opintojen aikana monenlaisia näyttöjä, palkalla tai ilman. Kannattaa selvittää mahdollisuudet saada opintopisteitä harjoitteluista tai harjoittelutöistä. Lisäksi oma aktiivisuus esimerkiksi sosiaalisen median parissa voi olla todella ratkaiseva.

Eeva, viestintätyöläinen: Olkaa internetissä. Jos FB ahdistaa niin älkää laittako sinne mitään, mikä hävettää; olette oman elämänne toimittajia. LinkedIn, Twitter, joku aktiivinen profiili jossain, ihan sama mikä, kirjoittakaa esim. blogia kiinnostavasta aiheesta, sitten työtä hakiessa voitte kertoa, että olen kirjoittanut tämmöistä näin paljon.

Muistathan liittyä jo opiskeluaikana ammattiliittoon! Liitot tarjoavat monenlaista hyödyllistä koulutusta sekä työsuhdeneuvontaa ja myös erillisiä opiskelijatapahtumia. Lisäksi kaikki työkokemus kerryttää työssäoloehtoa kun kuulut liiton kautta työttömyyskassaan, ja tästä on apua, jos joudut työttömäksi.

Verkostoituminen: onko pakko, ja mitä se edes tarkoittaa?

Työnantaja etsii työlle tekijää yleensä ensimmäisenä tuttujen joukosta. Moni opiskelija miettii, miten voisi saada töitä, kun ei omista esimerkiksi perheen sisällä "suhteita" firmoihin. Todellisuudessa nämä "suhteet" ovat kuitenkin huomattavasti moninaisempia. Joka ikinen opiskelijakaveri ja hyvän päivän tuttu tulee menemään jonnekin töihin tai on jo jossain töissä ja saattaa olla yhteytesi seuraavaan työpaikkaan!

Verkostoituminen ei siis tarkoita vain jakkupukuja ja kahvitilaisuuksia, vaan kyseessä ovat kaikki sosiaaliset verkostomme. Siksi on erittäin hyödyllistä hakeutua välillä myös oman alan ulkopuolelle, esimerkiksi poikkitieteellisiin bileisiin, muiden tiedekuntien kursseille jne. Bileissä tavattu teekkarityyppi saattaa olla se, joka joku päivä laittaa FB:ssä viestiä ja kyselee töihin.

Kyse on kuitenkin muustakin kuin tuurista. Töitä hakevan ihmisen täytyy uskaltaa kertoa asiasta tutuilleen, pyytää pitämään silmät auki ja kysymään suosituksia. Tämä ei ole kerjäämistä, vaan aktiivista jäsenyyttä yhteisössä, ja kukapa ei mielellään kehuisi ystäväänsä työnantajalleen!

Sari, suunnittelija: Verkostoitukaa oman opppiaineen ja tiedekunnan ulkopuolella; he ovat tulevia kollegoita ja tulevia työnantajia. Kaikissa ammattiliittojen ynnä muiden selvityksissä työllistymisestä ykkössijalla on aina henkilökohtaiset kontaktit. On paljon helpomaa ottaa joku, josta tiedetään jotain, kuin kahlata satoja hakemuksia läpi.

Tarja, kääntäjä: Ei pidä ajatella, että suhteiden käyttäminen on ikävää toisista ihmisistä hyötymistä. Työnantaja saattaa esimerkiksi käydä katsomassa ketä hakija tuntee LinkedInissä ja päätellä, että hän varmaan oikeasti on kokenut tässä asiassa.

Eeva, viestintätyöläinen: Entiset opiskelukaverit, FB-kaverit, kaikki tulee jossain vaiheessa tekemään jotakin. Itse tarvitsin toimittajaa ja tiesin että eräs tyyppi oli Hesarissa, joten päätin kysyä häneltä FB:ssä, että olisiko teillä ketään. Hän sai kontaktin, ja sitten meillä oli Hesarissa aukeaman juttu.

LinkedIn on hyödyllinen työkalu, jonka merkitys voi kasvaa valmistumisen jälkeen: sen avulla pidät yhteyttä opiskelijakavereihin, jotka ovat lähteneet eri paikkakunnille. Mahdolliset työnantajat saattavat myös tehdä hakuja siellä.

Rekrytointitapahtumissa voit jutella työnantajille ja kysellä, minkälaisia ihmisiä yleensä ottaen haetaan ja minkälaiset näkymät voisivat tulevaisuudessa olla.

Ota huomioon myös seuraavat mahdollisuudet hankkia työkokemusta ja kontakteja missä kohtaa opintoja tahansa, tai valmistumisen jälkeenkin:

Työkokemusta ja poikkitieteellisiä verkostoja:
Demolan projektit ovat erinomainen tilaisuus saada työkokemusta, joka voi johtaa myös työpaikkaan jos tilaaja innostuu projektista.

Lisää verkostoitumista:
www.njetworking.com

Yritystoiminnasta kiinnostuneille, bisnesideoiden hiomiseen ja kontaktien löytämiseen:
www.businesskitchen.fi
www.starttaamo.fi
www.yritystakomo.fi

Opiskelijajärjestö yritystoiminnasta kiinnostuneille:
Oulu Student Entrepreneurship Society


  • No labels