Child pages
  • Case Teknoliikka (Miikka, Joonas, Niklas, Laura, Elisa)
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ryhmän jäsenet:

1. Miikka Mettovaara, Niklas Kärkkäinen, Joonas Levón, Laura Korhonen, Elisa Mild

 

Osa-alueet

Valmis työ koostuu neljästä eri osa-alueesta: suunnitteluhaasteesta, taustaselvityksestä, case-tehtävän kuvauksesta ja case-tehtävän toteutuksesta.

A. Suunnitteluhaaste

Tavoitteena olisi tehostaa oppilasarviointia ja palautteenantoa teknologian avulla liikunnan opetuksen oppimisjaksolla. Miten tietoteknisiä laitteita ja sovelluksia voidaan hyödyntää liikunnan opetuksen palautteenannossa ja arvioinnissa? Miten arvioinnissa voitaisiin hyödyntää myös yhteistoiminnallista näkökulmaa?

RYHMÄTYÖN SUUNNITTELUPOHJA // Case Miikka,Niklas Joonas,Laura,Elisa


B. Taustaselvitys

Arviointi

Oulun normaalikoulun opetussuunnitelman (2004) mukaan koululiikunnan oppilasarvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla kannustaen liikunnan harrastamiseen. Arvioinnin kautta pyritään ohjaamaan oppilasta omien taitojen tunnistamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, että oppilaalla voi olla muitakin hyviä ominaisuuksia kuin ainoastaan liikunnalliset taidot. Oppilaan minäkuvan tukeminen on tärkeää. (Oulun normaalikoulun Ops 2004)

Huoltajat saavat käsityksen oppilaan liikunnallisesta osaamisesta ja hänen asennoitumisestaan liikuntaan arvioinnin välityksellä. Sanallista arviointia annetaan vuosiluokilla 1-4 ja numeroarviointia 5-9 luokilla. 5-6 luokilla painotetaan oppilaita arvioimaan omaa liikunnallista osaamistaan ja asennoitumistaan itsearvioinnin avulla.( Oulun normaalikoulun Ops 2004)

Arviointi perustuu liikunnan taidollisten ja tiedollisten tavoitteiden edistymiseen, sekä oppilaan asennoitumiseen liikuntaa kohtaan. Oppilaille kerrotaan etukäteen nämä arviointiperusteet.( Oulun normaalikoulun Ops 2004)

Liikuntatunteja tullaan lisäämään seuraavassa opetussuunnitelmassa (2016), joten palautteenanto on syytä olla mahdollisimman tehokas.

Yhteistoiminnallinen oppiminen

Yhteistoiminnallinen oppiminen on oppimisen organisointia niin, että oppija harjoittelee yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä työskennellen, on sitoutunut työhön, yhteistyöhön ja oppimistulosten saavuttamiseen, vastaa omasta opiskelutovereiden oppimisesta ja oppii vuorovaikutus- ja ryhmätaitoja. Yhteistoiminnalliseen oppimiseen liittyy vahvasti oman ja ryhmän työn jatkuva seuranta ja arviointi. Se korostaa yhteisvastuuta, joka syntyy jokaisen yksilöllisesti kannettavasta vastuusta. Yhdessä oppimisen on todettu parantavan ryhmän ihmissuhteita, vahvistavan oppijien itsetuntoa ja vähentävän työrauhaongelmia. Yhteistoiminnalisen oppimisen yhteydessä kehittyy syvälliseen oppimiseen liittyvät taidot kuten tiedon analysointi ja arviointi sekä yhteenvetojen tekeminen yksittäisistä tiedoista. (Koppinen& Pollari 1993)

Teknologian opetuskäyttö

Teknologia on osa nykymaailmaa ja opetuksessa on alettu painottamaan teknologiatuettua oppimista. Sen avulla voidaan opettaa tulevaisuuden taitoja, jotka muuten jäisivät vähemmälle opetukselle kuin asiasisällöt. Suomen kouluissa teknologiaan on investoitu hyvin, mutta sen tarkoituksenmukaista käyttöä opetuksen tukena on vielä kehitettävä. Teknologiaa on käytetty opetuksessa sen itseisarvon vuoksi eikä pedagogisten edellytysten. Opetukseen tulisi kehittää toimivia pedagogisia malleja teknologian käytölle niin, että se tukisi oppimista.  Tarkemmin voidaan tehtäväämme liittyen määrittää tieto- ja viestintätekniikkaa, koska teknologiset uudistukset kouluissa liittyvät aikalailla siihen. (European Comission 2013)

Ajattelun tueksi on tullut kaikenlaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet. Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) tai tieto- ja viestintätekniikka (information and communication technology, ICT) tarkoittaa kaikkia niitä elektronisia medioita, joita voidaan käyttää apuna tietojenkäsittelyssä. Tvt:n kuuluu kommunikointi kuvien, äänen ja videon välityksellä: mikrofoni, (web-)kamera ym. ICT sisältää tiedonsiirtoon tarkoitetut teknologiat, kuten langattomat verkot (WLAN), mobiiliyhteydet (GSM,3G ym.) sekä Internetin ym.  ICT sisältää myös kaikenlaiset tietotekniset päätelaitteet, kuten keskustietokoneet, pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, kämmentietokoneet, mobiililaitteet ym.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa teknologian yhtenä tavoitteena on oppilaan oppiminen käyttämään tietoteknisiä laitteita ja verkkoja erilaisiin tarkoituksiin. (POPS 2004)

C. Ryhmän oman case-tehtävän kuvaus

Opettajalla on opetettavanaan suuri 6-luokka. Ryhmä sisältää eritasoisia oppilaita ja eri aistien avulla oppivia oppilaita. Suuren ryhmäkoon vuoksi opettajalla on välillä vaikeaa antaa henkilökohtaista, välitöntä palautetta oppilaille. Oppilaat eivät myöskään ymmärrä abstraktia sanallista palautetta kovin hyvin.

  • Millaisia palautteenanto-/arviointimenetelmiä voidaan käyttää liikunnanopetuksessa teknologian avulla?
  • Miten edellä mainittuja ongelmia voitaisiin ratkoa teknologiaa hyödyntäen?
  • Miten teknologian käytöstä voidaan tehdä luonteva osa liikuntatuntia? (Esim.kuvaaminen)
  • Miten oppilaat voivat käyttää teknologiaa itsearvioinnissa?
  • Mitä ongelmia teknologian käytöstä voi syntyä liikunnanopetuksessa?
  •  Miten teknologian hyödyntäminen voi näkyä positiivisesti oppilaan itsearvioinnissa?
  •  Millä tavoin opettajan antama palaute teknologian avulla voi edistää oppimista?
  •  Voiko teknologia tuoda palautteenannon/arvioinnin luontevaksi osaksi ryhmän toimintaa?

D. Toisen ryhmän case-tehtävään vastaaminen

A. Suunnitteluhaaste

Tavoite:

Luokka toimii kansainvälisessä yhteistyössä saman luokka-asteen oppilaiden kanssa eli oppilaat työskentelevät projektityön parissa yhdessä toista kulttuuria edustavan luokan kanssa. Aiheena projektissa on toisen kulttuuriin tutustuminen oppilaiden itse valitsemalta osa-alueelta. Kulttuuriin tutustuminen ja projektityön toteuttaminen tapahtuu teknologiaa hyödyntämällä. Näin projektissa yhdistyvät teknologia ja kansainvälinen yhteistyö sekä kulttuurintuntemus. Lisäksi tavoitteena on myös harjaannuttaa kielitaitoa ja luoda positiivista asennetta ruotsinkielen opiskelua kohtaan.

Haaste:

Saada kaikki luokan oppilaat toimimaan. Projektin etenemisessä tulisikin seurata jokaisen oppilaan osallistumista ryhmän toimintaan ja yhteisöllisen oppimisen toteutumista. Lisäksi merkittävää on rohkaista oppilaita vieraan kielen käyttämiseen ja kanssakäymiseen yhteistyöluokan oppilaiden kanssa.

B. Taustaselvitys

Yhteydet opetussuunnitelmaan

Projektin tulisi kytkeytyä opetussuunnitelman tavoitteisiin erityisesti seuraavien osa-alueiden suhteen:

”oppilas saa kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja oppii ymmärtämään sen merkityksen ja mahdollisuudet globaalissa maailmassa” (POPS luonnos, 2016, 14.)

”oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä toisten oppilaiden ja aikuisten kanssa koulussa, sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. He osallistuvat  koulutyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.” (POPS luonnos, 2016, 25.) Yhteistyöluokkana toimii jokin luokka Ruotsista. Valitsimme yhteistyön ruotsalaisen luokan kanssa, koska aihe on ajankohtainen opsin uudistuksen myötä. V.2016 opetussuunnitelman luonnoksissa ruotsin kieli tulee olemaan oppiaineena jo kuudennella luokalla. (Sivuaineinfo, kevät 2014.)

Yhteisöllinen oppiminen

Yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja yhteisöllinen oppiminen perustuvat kollaboraatioon. Kollaboraatio voidaan määritellä toiminnaksi, jossa useampi henkilö työskentelee yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kollaboratiivisen työskentelyn toteutuminen edellyttää työskentelyyn osallistuvien henkilöiden välistä kommunikaatiota, yhteistyötä sekä "responsiivisuutta", aktiivista osallistumista yhteiseen toimintaan. (Hesse et al., 2012.) Yhteisöllisessä oppimisessa ja ongelmanratkaisussa korostuu siis kaikkien ryhmän jäsenten vuorovaikutteinen osallistuminen yhteisen tuotoksen rakenteluun. "Perinteisestä" ryhmätyöstä yhteisöllinen työskentely eroaa niin, että tuotos on kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti tuottama kokonaisuus, eikä siis koostu ryhmän jäsenten itsekseen tuottamista osasista, jotka on vain koottu yhteen lopulliseksi tuotokseksi.

Kyky työskennellä kollaboratiivisesti nähdään kuuluvaksi tämän vuosituhannen ydintaitoihin (21st century skills). Nykyisessä ja tulevaisuuden työelämässä korostuvat ryhmässä työskentelemisen taidot. Tärkeää on juurikin kyky yhteisölliseen ongelmanratkaisuun. (PISA, 2015.) Kollaboraation ja yhteisöllisen ongelmanratkaisun taitoja tulisikin opettaa ja harjoitella jo koulussa, jotta oppilaat saisivat tarvitsemiaan valmiuksia tulevaisuuden työelämässä pärjäämiseen.   

Lähteet:
Hesse, F., Care, E., Buder, J., Sassenberg, K., &  Griffin, P. (manuscript, 2012). A Framework for Teachable Collaborative Problem Solving Skills. This paper  will be  included as a chapter in an upcoming volume, “Assessment and Teaching of 21st Century Skills, Volume 2: Methods and Approaches,” to be published by Springer Science+Business Media. http://atc21s.org/wp-content/uploads/2014/01/white-paper7-Framework-for-Teachable-Collaborative-Problem-Solving-Skills_DRAFT.pdf
SIVUT 1-6: PISA 2015. (2013). DRAFT COLLABORATIVE PROBLEM SOLVING FRAMEWORK.http://www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%20Framework%20.pdf

 

C. Ryhmän oman case-tehtävän kuvaus

Pirjo opettaa yhdysluokkaa 5-6. Luokalla on ystävyysluokka Ruotsista, ja tarkoituksena olisi toteuttaa yhteistyöprojekti, jossa oppilaat oppisivat jotain toisistaan ja toistensa kulttuurista tai elinympäristöstä. Oppilaat ovat harjoitelleet teknologian käyttöä jonkin verran, joten työskentely internetin välityksellä erilaisten yhteydenpitopalveluiden ja wiki-sivustojen kautta olisi mahdollista pienen orientoinnin jälkeen. Olisi lisäksi hyvä, jos aihepiiri koskettaisi jotain luokka-asteen OPS:in osa-aluetta. Lisäksi ohessa tarjoutuisi mainio tilaisuus kehittää joko englannin kieltä, tai "toista kotimaista", jota oppilaat ovat opiskelleet 5. luokan alusta lähtien. 

  • Miten motivoida oppilaat toimimaan ryhmissä, ja siten että tutustuminen ja yhteistyön kehittäminen ruotsalaisten kanssa olisi mukaansa tempaavaa?

  • Miten hyödyntää yhteisöllisen oppimisen periaatteita?

  • Miten ohjata projektin aiheenvalintaa, kuitenkin oppilaslähtöisyys säilyttäen?

  • Miten ohjata työskentelyä projektin aikana?



JOHDANTO:

Tutustuimme perusopetuksen opetussuunnitelman luonnokseen (2016), jossa toinen kotimainen kieli (Ruotsi) kuuluu opetukseen jo peruskoulun kuudennella luokalla. Opetuksen tavoite olisi erityisesti harjaannuttaa viestinnällisiä taitoja ja kielen merkityksellisyyden kokemusta, jossa korostuu pari- ja pienryhmätyö, sekä yhteisöllinen oppiminen. Opetuksessa tulisi käyttää monipuolisesti eri viestintäkanavia ja välineitä.  

Päätimme valita projektissa käsiteltäväksi aihepiiriksi Suomen ja Ruotsin yhteisen historian, mikä kuuluu sisällöltään osaksi 4-6 luokkien opetussuunnitelmaa. Ajatuksena olisi, että oppilaat työstävät pienryhmissä "case –projektin" ystävyysluokan kanssa, jollain tapaa Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan pohjautuen (esimerkiksi kuvaamataitoprojekti, videoprojekti, draamaprojekti jne.). Ts. Suomen ryhmä suunnittelee Ruotsissa toteutettavan työn ja luo sille tarvittaessa taustaselvityksen, ja toisin päin. Ryhmien kommunikointi tapahtuu verkko-oppimisyhpäristöissä, mahdollisuuksien mukaan ruotsin tai englannin kieleltä käyttäen. 

Ystävyysluokan opettajat pitävät tiiviisti yhteyttä projektin tiimoilta, jotta projektissa säilyy yhteinen sävel maiden välillä. 

AJANKOHTA:

Projektin ajankohta on kevätlukukaudella, kun ruotsin kielen perusteita on keretty harjoitella jonkin verran. Näin oppilailla on hieman valmiuksia käyttää kommunikoinnissa englannin kielen lisäksi ruotsin kieltä.

TOTEUTUS:

1.-2.Tunti:
Ensimmäiset tunnit käytetään tutustumalla Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan. Tavoitteena on, että oppilailla olisi projektin kannalta tarvittava sisältö hallussa.

3.Tunti:

Oppilaat jaetaan ryhmiin projektissa. Sujuvan ryhmätyöskentelyn aikaansaamiseksi opettaja määrää ryhmät ja yksi käytetään ryhmäytymisharjoituksiin, jotta oppilaat olisivat motivoituneempia toimimaan omissa ryhmissään.

4.Tunti:

Ryhmissä tutustutaan viestintävälineisiin ja otetaan ensimmäinen yhteys ystävyysluokkaan sekä tutustutaan johonkin ystävyysluokan ryhmistä.

5.-6.Tunti:

Ryhmässä suunnitellaan "case-projekti" ystävyysluokan ryhmälle ja samalla luodaan tehtävää varten taustaselvitys eli mahdollinen infopaketti. Tarvittaessa suunnittelua jatketaan yhdellä lisätunnilla.

7.Tunti:

Tehtävä luovutetaan ystävyysryhmälle. Samalla ryhmät saavat omat suoritettavat projektit ystävyysryhmiltä.

8.-9.Tunti

Projektia työstetään omissa ryhmissä. Tarvittaessa käytetään lisätunteja työskentelyyn.Työskentelyä kuvataan projektin aikana ja lopuksi videomateriaalista editoidaan kooste. Valmis videokooste laitetaan projektin verkko-oppimisympäristöön.

10.Tunti:

Gaala. Katsotaan kummankin luokan videokooste projektista ja keskustellaan sekä arvioidaan projektin toimivuutta ja merkityksellisyyttä. Mitä oppilaat oppivat projektista ja kannattaisiko projektia hyödyntyy muulloinkin.

11.Tunti:

Ystävyysluokat kohtaavat lopuksi videoneuvottelun parissa ja antavat palautetta töistä sekä keskustelevat projektin kokemuksistaan.


ARVIOINTI:


Opettaja arvioi jaettujen ryhmien pohjalta ryhmän toimintaa ja osallistumista sekä ryhmän sisällä toimivien yksilöiden aktiivisuutta. Itse case-tehtävien sisällöt ja niiden ohjeiden sujuvuus ovat myös arvioinnin kohteena. Itse projektissa tapahtuva tehtävien vaihto on keskeinen projektin onnistumisen kannalta. Opettaja tarkkailee tehtävien vaihdon jälkeen sitä, että miten ja kuinka tehtävien työstäminen, vastuualueiden jakaminen ja kuinka hyvin tehtävän tekeminen etenee aikataulussa. Arvioinnin kohteena on myös viestintävälineiden ja -taitojen sekä tietoteknisten sovellusten monipuolinen käyttäminen. Tärkeimpänä antina projektissa on ryhmätyöskentelytaitojen ja ryhmädynamiikan kehittyminen.

Keskeisenä asiana ja lähtökohtana projektille on kansainvälisyyden kohtaaminen ja kulttuurinen kanssakäyminen. Arviointiin opettaja ja oppilaat voivat osittain sisällyttää, miten yhteistyö sujuu eri kulttuurista ja etnisistä taustoista tulevien oppilaiden ja opettajien kanssa. Oppilaiden vertaisoppiminen ja palautteenanto oppilaiden välillä ja toisten tehtävien analysointi on opettajan yksi arvioinnin kriteereistä. Oppilaat voivat myös arvioida oman case-tehtävän toimivuutta ja tarkastella, miten toinen ryhmä on toteuttanut heille annetun tehtävän. Projektin onnistuminen ja käyttökelpoisuus jatkossa ovat arvioinnin yleisinä perusteina. Opettaja voi arvioida projektin mahdollista käyttöä jatkossa ja kysellä oppilailta projektin toimivuuden kannalta onnistuneita ja kehitettäviä kohteita. 

 

  • No labels